Väitös: Syntyykö Suomeen puulaaksoja – Suomen puutuoteteollisuuden pk-yritysten tila ja tulevaisuus

Diplomi-insinööri Esko Passilan puuteollisuuden alaan kuuluva väitöskirjaSyntyykö Suomeen puulaaksoja – Suomen puutuoteteollisuuden pk-yritysten tila ja tulevaisuus tarkastetaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 27.8.2010 klo 12 salissa 1383. Vastaväittäjänä toimivat KT, Hämeen maakuntajohtaja Juhani Honka ja johtaja, VTT Juha Kaskinen Turun yliopistosta. Väitöstilaisuuden valvojana toimii professori Timo Kärki Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Väitöskirjaa hyväksyttäessä tammikuussa 2005 Suomen metsäklusteri oli toiminut melkein koko jatkosodan jälkeisen ajan globalisaation pahemmilta vaikutuksilta suljetussa ympäristössä, jossa tehdyt virheet korjattiin devalvoimalla valuutta. Liittyminen euroon aiheutti metsäteollisuudelle täysin uudenlaisen tilanteen. Sekä taloustieteilijät että käytäntö ovat todistaneet, että Suomessa vallinnut toimintaympäristö ei kehitä kilpailukykyä. Puumarkkinoiden kartellit ja maahantuontia rajoittavat sopimukset vaikuttivat myös voimakkaasti puutuoteteollisuuden kilpailukykyyn. Markkinoiden vapautuminen asetti sekä suuret että pk-yritykset täysin uudenlaiseen kilpailutilanteeseen.

Toinen suuri pk-yrityksiä kohtaava ongelma 2010-luvulla on laaja sukupolvenvaihdos, joka johtuu suhteettoman suurista sodan jälkeen syntyneistä ikäluokista. Monista eri syistä johtuen näissä ikä-luokissa yritystiheys on noin kaksi kertaa suurempi kuin sen jälkeisissä ikäluokissa. Useat suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset todistavat, että siirryttäessä eläkkeelle, vain noin 30 prosenttia yrityksistä on jatkaja suvusta tai lähipiiristä. Näin ollen 70 prosenttia eläköityvän ikäluokan omistamista yrityksistä poistuu markkinoilta pysyvästi. Suomessa tämä merkitsee käytännössä noin 40 000 yritystä. Näin suuren yritysten määrän loppuminen uhkaa jo hyvinvointivaltion perusrakenteita. Onko mahdollista luoda järjestelmä, jolla yrityksiä voidaan siirtää uusille yrittäjille?

Päinvastoin kuin Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa Suomessa metsät ovat yksityisessä omistuksessa ja vain pieni osa on valtion omistuksessa. Puumarkkinat toimivat markkinatalouden ehdoilla ilman valtion ohjausta. Ongelma onkin alkanut kehittyä puunsaannin suhteen, koska metsäomistus on sukupolvien myötä hajaantunut ja metsäalat pienentyneet. Nykyiset metsän omistajat asuvat kaupungeissa ja ovat pääosin palkkatyössä. He eivät ole näin ollen riippuvaisia puutuloista kuten heidän esi-isänsä olivat. Puuta myydään vain silloin, kun tarvitaan rahaa autoon tai asuntoon. Toisaalta myös metsäverotus on muuttumassa pinta-alaverotuksesta myynnin verotukseen. On oletettavissa, että myös tämä vaikuttaa haitallisesti puunsaantiin. Puunmyynti ennen muutosta kiihtyy ja sen jälkeen seuraa hiljaisempi kausi mutta kuinka pitkä? Myös näitä ongelmia helpottamaan on väitöstutkimuksessa esitetty uusi metsänomistusmalli.

Väitöskirjatyössä on kehitetty tulevaisuuskartta, joka esittää kaksitasoisen kuvan tulevaisuudesta erilaisine sivujuonteineen. Ylimmäinen polku esittää positiivista, tietoista valintaa pyrkiä ohjaamaan alan kehitystä tulevaisuudessa. On välttämätöntä muistaa, että jos halutaan positiivisia muutoksia alan yrityksiin, ne on tehtävä yleisellä yrittäjyydentasolla.

Katastrofiin johtavassa polussa on erilaisia kulminaatiopisteitä, jotka ovat näkyvissä heikkoina signaaleina tai alkavina trendeinä jo nyt. Näiden tilanteiden syntyyn voidaan varautua vaihtoehtoisilla päätöksillä ja strategioilla. Tällöin voidaan siirtyä käyttämään toivottua ja valittua polkua. Mikäli asioiden annetaan ajelehtia ilman minkäänlaista strategista pyrkimystä vaikuttaa tapahtumiin, ajaudutaan todennäköisesti kansantaloudelliseen katastrofiin. Samalla joudutaan bionomisten lakien mukaan pakkovalintojen eteen. Näiden seurauksena syntyy yleensä jonkinlainen uusi alku. Osa yrittäjistä ei ilmeisesti voi jäädä lainkaan eläkkeelle. Tämä johtuu siitä, että on maksettu liian alhaisia eläkemaksuja, ja lopullinen eläke jää alle toimeentulorajan.

Tietoja väittelijästä:

Esko Passila

Syntynyt 1941 Lahdessa

Kotikunta Lahti

Diplomi-insinöörin tutkinto 1998, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Työsuhteet:

– toiminut puutuotealan yrittäjänä vuodesta 1982, jona aikana toiminut myös opettajana, luennoitsijana ja yrityskonsulttina 

– vientipäällikkö, Metsäliiton teollisuus, 1979 – 1982

– johtaja Finnforest UK Ltd, 1976 – 1979,

– tuotepäällikkö Iskun Tehtaat Oy 1970 – 1976,

– teknisenä neuvojana yms., Kaukas, Rauma-Repola ja Enso Gutzeit 1967 – 1970

Lisätietoja: Esko Pekka Passila, Forest Products Consulting – Fopco Ltd, puh. 0400 499400, esko.passila@fopco.fi

Väitöskirja on julkaistu Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry:n  Acta Futura Fennica -sarjassa , numero 9, ISBN 951-98852-2-6, ISSN 0788-365 X.

Comments are closed.


WP Login