Hiljainen tieto

Hiljainen tieto on kokemuksen siirtämistä seuraaville sukupolville. Ei niin kauan aikaa sitten, tämä tapahtui oppipoika-kisälli-mestarijärjestelmän kautta käytännön työssä. Hallinnon tehtävissä käytäntö oli sama, mutta niissä syntyi vain osaajia, ei virallistettuja mestareita. Yrityksiin mentiin harjoittelemaan pienellä palkalla kokeneempien kanssa ja siinä opittiin tulevat tehtävät. Nämä järjestelmät eivät kuitenkaan tuottaneet osaajia riittävää määrää ja riittävän nopeasti teollisuuden tarpeisiin. Niinpä maahan perustettiin ensimmäinen teollisuuden (Kymi Oy) omistama ammatillinen teollisuuskoulu 1914. Yhteiskunnan vastuulle ammatillinen koulutus siirtyi 1944 sodan loppuvaiheessa. Alkuvaiheessa koulutus hoidettiin niin, ettei koululaisten ansiotyö “häiriintynyt tarpeettomasti”.

Nykyisin tilanne on täysin toinen. Mahdollisuudet työn ohella oppimiseen ovat huomattavasti parantuneet, mutta esim. yliopistoja moititaan siitä, että sieltä valmistuneet olettavat olevansa täysiä ammattilaisia, mutta kuitenkin yritysten on annettava työhön opastusta täydellä palkalla. Liike-elämän moitteista huolimatta olen huolestuneena seurannut yritysten toimintaa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen kiihtyessä. Tapahtumien perusteella voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että yrityksissä ei ole suuremmin mietitty saati tiedostettu sitä, että yrityksiltä vaaditaan strategia suurten henkilöstömäärien siirtämiseksi hallitusti eläkkeelle. Odotetaan ilmeisesti, että kun työvoimaa tarvitaan, niin osaajia löytyy puhelinsoitolla.

Jo parikymmentä vuotta sitten Shell teki tutkimuksen, jonka tuloksena voitiin todeta, että maailman pitkäikäisimmissä yrityksissä työskenteli jopa neljä sukupolvea samanaikaisesti. Suomessa ei tätä tutkimusta ilmeisesti tunneta, saati arvosteta. Tämä päätelmä koskee etenkin valtiovaltaa, joka on lainsäädännöllään lyhytnäköisesti vaikeuttanut yli 55-vuotiaiden työssä pitämistä, mutta myös yrityksiä. Omien havaintojeni mukaan eläkkeelle lähtevien tilalle ei palkata lainkaan uusia henkilöitä. Yritykset odottavat ehkä puoli vuotta ja katsovat tullaanko toimeen kokonaan ilman uutta henkilöä. Yleensä ei tulla. Tämän päätelmän jälkeen ryhdytään etsimään uutta henkilöä hoitamaan tehtävää.

Jokaisessa yrityksessä on omat maneerinsa ja käytäntönsä. Kun uusi henkilö tulee tehtävään ilman ”sisäänajoa”, hän joutuu juoksentelemaan ympäri yritystä ja etsimään neuvoja. Tämä häiritsee koko organisaation toimintaa ja mitä enemmän näitä henkilöitä on, niin siitä suurempi on hämmennys ja kustannus. Yritysten tulisikin miettiä, mikä on edullisin ratkaisu – rekrytoida uusi henkilö eläkkeelle siirtyvän tilalle ja työskentelemään tarvittava perehdyttämisaika hänen rinnallaan, vai nykyinen käytäntö. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen on monissa yrityksissä niin suuri, että se vaatii uutta näkemystä myös henkilöstöhallinnossa. Esitänkin kysymyksen yrityksille: onko missään laskettu näiden kahden vaihtoehdon kustannuksia, vai onko päätöksiä tehty mutu-periaatteella?

Vaikka tutkimusten mukaan Suomesta loppuu tällä vuosikymmenellä yli 40 000 yritystä ja sieltä vapautuu parisataatuhatta osaajaa, niin osaaminen ja työntarjonta eivät välttämättä kohtaa. Yhtä tärkeää olisi yrittää siirtää loputusuhan alla olevat yritykset nuoremmille, jolloin myös yrityksiin tulisi täysin uudenlaista osaamista. Tulevia ongelmia ei suinkaan helpota se, että työvoimasta tulee väistämättä kilpailua avoimen ja julkisen sektorin välille. Avoin sektori eli yritykset eivät voi hävitä tätä kilpailua, koska se olisi niiden loppu. Niiden on siis valittava jäädäkö Suomeen vai lähteä.

Nykyisen työttömyyden vallitessa olisikin syytä miettiä, miten yhteiskunta voisi tukea yrityksiä eläkkeelle siirtyvien tilalle uutta työvoimaa rekrytoitaessa. Yritysten välitön ongelma ovat kaksinkertaiset palkkakulut, jotka ovat helpommin tiedostettavissa kuin nykyinen vaihtoehto. Valtiovalta voisi soveltaa tähän vaikkapa oppisopimustukia esim. 6 kuukauden ajalta. Omalta osaltani olen tehnyt ratkaisun ja kirjoittanut omat 50 vuoden kokemukseni kirjoiksi ja pyrkinyt siten siirtämään yrittäjänä ja teollisuuden palveluksessa hankkimani kokemukset uusille sukupolville.

Comments are closed.


WP Login