Kiinalainen juttu

Kuten kaikki muutkin maat Suomi haluaa mahdollisimman paljon ulkomaisia investointeja ja yrityksiä maahan. Suomessa ei kuitenkaan ymmärretä sitä, että eri kulttuureista tulevilla yrityksillä on tyystin erilainen kuva yrittämisen byrokratiasta, kuin mikä Suomessa on käytäntönä ja pakollista. Lukuisilla Internet-sivustoilla on hyvin ylimalkaisia ohjeita niistä toimenpiteistä, joita yritys täällä joutuu ylläpitämään. Pakolliset vakuutukset ja pakollisten palkkasidonnaisten maksujen viidakko on useimmista maista tuleville yrityksille kuitenkin täyttä hepreaa.

Rajavartiolaitos, tulli, poliisi, työsuojelupiiri ja ties ketkä muut ovat nyt ratsanneet kiinalaisten omistamia yrityksiä Kouvolassa. Julkisuudessa on annettu sellainen kuva, että yrityksissä on ollut suuria puutteita nimenomaan työsopimuksissa, kirjanpidossa, palkkalaskennassa, työsuojelussa jne. Joka vähänkin tuntee yritystoimintaa Kiinassa, niin tietää, että siellä yrittäminen on paljon yksinkertaisempaa. On täysin ymmärrettävää, että ulkomaiset ja erityisesti kaukaa tulevat ovat täysin eksyksissä suomalaiseen byrokratiaan joutuessaan.

Kaikkein vaikeinta on varmaan ymmärtää sitä, että Suomessa tietämättömyys ja ymmärtämättömyys on rikos. Monissa muissa vanhemmissa kulttuureissa viranomaisten kanssa voi neuvotella, jos on tahattomasti toiminut väärin. Meillä se ei onnistu. Seurauksena on aina reissu käräjille ja häkki heilahtaa helposti. Ne taas, jotka harkitusti rikkovat määräyksiä, eivät juuri koskaan päädy nahkurin orsille.

Olisiko täysin mahdotonta, että ulkomaisessa omistuksessa olevan yrityksen rekisteröityessä, viranomaistaho ottaisi välittömästi yhteyttä jo silloin ja katsoisi, että kaikki asiat ovat kunnoissa. Nyt käytäntö on se, että uusiin yrityksiin tulee verotarkastaja yleensä vasta 3 – 4 vuoden kuluttua, jolloin voi jo olla myöhäistä. Muut viranomaiset kuten työsuojeluviranomaiset tulevat vasta silloin, kun tapaturma tai jokin muu tapaus heidät herättää. Pakollisia tapaturmavakuutuksia jne. myyvät asiamiehet ovat monilla paikkakunnilla kielitaidottomia ja välttävät menemästä yrityksiin, joissa voi joutua puhumaan muuta kuin suomea.

No pain no gain sanovat amerikkalaiset. Tämä tarkoittaa sitä, että mitään ei voi saada ilman uhrauksia. Suomalainen byrokratia lähtee siitä, että kun asiat on laitettu pykälinä paperille, kaikkien on oltava niistä tietoisia. Tänä päivänä kilpailu yrityksistä on niin kovaa, että tämä ei enää riitä. Maahan tuleville yrityksille on annettava henkilökohtaista palvelua ja neuvontaa. Pelkät kurinpitotoimet ulkomaisomisteisten yritysten suhteen eivät ole omiaan houkuttelemaan uusia yrityksiä maahamme. Vuonna 2008 Suomi oli ainoa EU maa, jonka ulkomailta tulevat suorat investoinnit pienenivät.

Comments are closed.


WP Login