Archive for marraskuu, 2009

Obaman pokkaus

Japanin kulttuurin päivystävät asiantuntijat ovat paheksuneet Obaman syvää kumarrusta Japanin keisaria Akihitoa tavatessaan. Kulttuuri on siitä kummallinen, että sekin kehittyy jatkuvasti. Japanin kulttuurin kehittyessä Obaman pituisia henkilöitä ei ole ollut montakaan Japanissa, eikä ulkomaisissa päämiehissäkään. Japanilainen kumarrus on kehittynyt samanpituisten keskuudessa, jolloin siitä on muodostunut lyhyt. Pitemmällä kumarruksella olisivat päät kolahtaneet yhteen. Jos Obama olisi käyttänyt tyypillistä japanilaista tervehdystä, se olisi helposti tulkittu pitkältä mieheltä ylimieliseksi. Kuvien perusteella Obama näyttää olevan puolimetriä keisaria pitempi.

Amerikkalaiset puolestaan ovat kirjoittaneet tuhansia blogeja pokkauksesta. Osa on sitä mieltä, että Obama nöyristeli keisarin edessä. Tämä kuvastaa melko tyypillistä ajattelutapaa: me ollaan amerikkalaisia ja muut ovat krannista. Tämä on ollut tunnettua Suomen Pohjanmaallakin. Kukaan ei ole kuitenkaan tiennyt oikeaa syytä. Paitsi tietysti CIA. Huulilta lukemaan kykenevät tietävät totuuden. Obama nimittäin kuiskasi keisarin korvaan: ”anteeksi, mutta paljonko olimmekaan Japanille velkaa?” Jos hän olisi tehnyt sen suorin vartaloin, niin kaikkihan sen olisivat kuulleet ja se vasta olisi ollut jenkeille noloa.

Nämä tervehtimistavat ovat kovin erilaisia eri kulttuureissa. Länsimainen kättely on ilmeisesti perua siitä, että haluttiin näyttää, että kädessä ei ole asetta. Kättelyynkin on muodostunut omia variaatioitaan. Kämmen voi olla ylöspäin, jolloin ositetaan alamaisuutta. Se voi olla alaspäin, jolloin osoitetaan ylemmyyttä. Tai sitten kämmenet ovat pystysuorassa. Joissakin maissa suudellaan toiselle poskelle toisissa taas molemmille poskille. Eniten inhoan venäläistä tapaa, jossa suudella molemmille poskille ja sen jälkeen suoran suulle. Jos vielä kohteliaalla suutelijalla on jäänyt parta ajamatta, niin siinä on vastapuolella posket verillä. Kokemusta on. Jossain hierotaan myös neniä vastakkain. Jos kuitenkaan ei tiedä vastapuolen tapoja, niin kannattaa noudattaa oman kulttuurinsa mukaista käytäntöä.

No Comments »

Kiinalainen juttu

Kuten kaikki muutkin maat Suomi haluaa mahdollisimman paljon ulkomaisia investointeja ja yrityksiä maahan. Suomessa ei kuitenkaan ymmärretä sitä, että eri kulttuureista tulevilla yrityksillä on tyystin erilainen kuva yrittämisen byrokratiasta, kuin mikä Suomessa on käytäntönä ja pakollista. Lukuisilla Internet-sivustoilla on hyvin ylimalkaisia ohjeita niistä toimenpiteistä, joita yritys täällä joutuu ylläpitämään. Pakolliset vakuutukset ja pakollisten palkkasidonnaisten maksujen viidakko on useimmista maista tuleville yrityksille kuitenkin täyttä hepreaa.

Rajavartiolaitos, tulli, poliisi, työsuojelupiiri ja ties ketkä muut ovat nyt ratsanneet kiinalaisten omistamia yrityksiä Kouvolassa. Julkisuudessa on annettu sellainen kuva, että yrityksissä on ollut suuria puutteita nimenomaan työsopimuksissa, kirjanpidossa, palkkalaskennassa, työsuojelussa jne. Joka vähänkin tuntee yritystoimintaa Kiinassa, niin tietää, että siellä yrittäminen on paljon yksinkertaisempaa. On täysin ymmärrettävää, että ulkomaiset ja erityisesti kaukaa tulevat ovat täysin eksyksissä suomalaiseen byrokratiaan joutuessaan.

Kaikkein vaikeinta on varmaan ymmärtää sitä, että Suomessa tietämättömyys ja ymmärtämättömyys on rikos. Monissa muissa vanhemmissa kulttuureissa viranomaisten kanssa voi neuvotella, jos on tahattomasti toiminut väärin. Meillä se ei onnistu. Seurauksena on aina reissu käräjille ja häkki heilahtaa helposti. Ne taas, jotka harkitusti rikkovat määräyksiä, eivät juuri koskaan päädy nahkurin orsille.

Olisiko täysin mahdotonta, että ulkomaisessa omistuksessa olevan yrityksen rekisteröityessä, viranomaistaho ottaisi välittömästi yhteyttä jo silloin ja katsoisi, että kaikki asiat ovat kunnoissa. Nyt käytäntö on se, että uusiin yrityksiin tulee verotarkastaja yleensä vasta 3 – 4 vuoden kuluttua, jolloin voi jo olla myöhäistä. Muut viranomaiset kuten työsuojeluviranomaiset tulevat vasta silloin, kun tapaturma tai jokin muu tapaus heidät herättää. Pakollisia tapaturmavakuutuksia jne. myyvät asiamiehet ovat monilla paikkakunnilla kielitaidottomia ja välttävät menemästä yrityksiin, joissa voi joutua puhumaan muuta kuin suomea.

No pain no gain sanovat amerikkalaiset. Tämä tarkoittaa sitä, että mitään ei voi saada ilman uhrauksia. Suomalainen byrokratia lähtee siitä, että kun asiat on laitettu pykälinä paperille, kaikkien on oltava niistä tietoisia. Tänä päivänä kilpailu yrityksistä on niin kovaa, että tämä ei enää riitä. Maahan tuleville yrityksille on annettava henkilökohtaista palvelua ja neuvontaa. Pelkät kurinpitotoimet ulkomaisomisteisten yritysten suhteen eivät ole omiaan houkuttelemaan uusia yrityksiä maahamme. Vuonna 2008 Suomi oli ainoa EU maa, jonka ulkomailta tulevat suorat investoinnit pienenivät.

No Comments »

Katoaako savupiipputeollisuus Suomesta?

Kun tutkijat nyt ilmoittavat, että laman selkä on taittumassa, niin he joko valehtelevat tai eivät ole perillä Suomen talouselämän rakenteesta. Tutkimukset osoittavat, että vuoteen 2015 mennessä sukupolvenvaihdokseen tulee Suomessa noin 65 000 – 70 000 yritystä. Kansainvälisten ja kotimaisten tutkimusten perusteella näistä yrityksistä noin 45 000 – 50 000 yritystä poistuu markkinoilta. Tämä johtuu siitä, että näille yrityksille ei yksinkertaisesti löydy jatkajia.

Suurin osa näistä yrityksistä, ehkä jopa yli 80 %, on teollisia yrityksiä, koska suurten ikäluokkien perustaessa yrityksiä, palveluyrittäminen ei ollut sosiaalista tilausta kuten nyt. Pahimman skenaarion mukaan näin laajamittainen yritysten lopettaminen merkitsee 500 000 työtöntä. Parhaimmillaankin puhutaan vähintään 200 000 työttömästä. Tilastollisesti 50 000 uuden yrityksen perustaminen kestää vähintään 50 vuotta nykyisellä perustamistahdilla. Tämäkin edellyttää sitä, että halukkaita yrittäjiä ja toteuttamiskelpoisia yritysideoita löytyy.

Tämä tilanne on täysin kotikutoinen, eikä sillä ole mitään tekemistä globalisaation tai euron kanssa. Monet julkaistut tutkimukset ovat tehneet tilanteen täysin selväksi päättäjille, jotka eivät kuitenkaan ole tehneet mitään asian suhteen. Ilmeisesti luotetaan siihen, että jos yrittäjät eivät saa yrityksiään myytyä, he jatkavat siihen asti kunnes kaatuvat saappaat jalassa sorvinsa ääreen. Tämä on sitä suomalaista yrittäjäystävällisyyttä. Näin on jo käynyt. Eräs tuntemani yrittäjä oli viimeiset vuotensa kaksi viikkoa sairaalassa ja kaksi viikkoa töissä. Hän kuoli yli 90-vuotiaana yrityksessään.

Teollisten yritysten poistuminen iskee kansantalouden ytimeen kuin polttorauta lehmän kankkuun. Teollisuus on se missä suurin jakovara eli veronmaksukyky syntyy. Tämä johtuu siitä, että kotimaisista raaka-aineista kotimaisella työllä tehdyt tuotteet jättävät kaikkein eniten euroja maahan. Tässä rakennemuutoksessa jäljelle jäävät suuret teolliset yritykset ja paljon palveluyrityksiä. Tämä johtaa siihen, että ne tuotteet, jotka nyt tehdään kotimaassa, joudutaan tuomaan maahan jostain muualta. Kun tuonti kasvaa vientiä suuremmaksi, niin millä niitä tuontituotteita ostetaan?

Nykyajan asiantuntijoilla on putkinäkö, joka näkee vain osatotuuksia. Heihin ei siis kannata luottaa.

No Comments »

Oikeusvaltio kriisissä?

Ekomaksu, joka on todellisuudessa vero, aiheutti valtavan keskustelun ja jopa oikeusprosesseja. Missään vaiheessa eri oikeusasteet eivät pitäneet sitä verona, josta olisi pitänyt perustuslain mukaan päättää eduskunnassa. Nyt Lahti vaatii PJH:lta samanlaisia tuloutuksia kuin Lahti Aqualta ja Lahti Energialta. Tämä merkitsee sitä, että kun automaatti on kunnossa, maksut nousevat takuuvarmasti tulevaisuudessa. Tätä kutsutaan veropohjan laajentamiseksi.

Seuraava on nyt keskusteluissa oleva Ylen ankea mediavero. Sitä kyseenalaistetaan samoin kuin ekomaksuakin. Lopputulos on todennäköisesti sama. Näyttääkin siltä, että veropohjan laajentamisen tarve on tärkeämpi kuin perustuslaki. Perustuslakia voidaan kiertää kutsumalla sitä maksuksi veron asemesta. Onko tästä muodostumassa uusi maan tapa? Näyttääkin siltä, että kun valtio tai kunnat tarvitsevat lisää tuloja, perustuslaki on pelkkää paperia.

Suomen asemaa oikeusvaltiona kyseenalaistavat lisäksi EIT:n päätökset pitkistä oikeudenkäyntiajoista. Näitä päätöksiä alkaa tulla kuin liukuhihnalta. Koska tällainen prosessi EIT:n kautta kestää vähintään 5-6 vuotta, olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon siellä putkessa on näitä juttuja lisää. Olisiko tutkivan journalismin paikka? Kyllä tästäkin asiasta voi lööpin rakentaa, jos todelliset kansan ongelmat lehdistöä kiinnostavat.

Julkisuudessa on kansalaisten annettu ymmärtää, että nykyisin Suomessa saa pitkittyneistä käsittelyajoista automaattisesti korvauksen. Tämä ei pidä paikkaansa! On vain kaksi mahdollisuutta. Joko viedä asia EIT:n käsittelyyn tai nostaa vahingonkorvauskanne kyseistä hallinnonalaa vastaan. Rikosvahingoista vastaa Valtiokonttori lakisääteisesti, mutta yksilön oikeusturvaa heikentävien pitkien käsittelyaikojen osalta lakia ei ole säädetty. Valtio toimii tässä asiassa täysin tarkoituksellisesti. Se laskee, että joku tapaus saattaa tulla EIT:sta hakijalle kielteisenä ja valtiota vastaan ihmiset harvoin lähtevät hakemaan oikeutta, koska valtio on aina hieman enemmän oikeassa kuin kansalainen. Toisaalta oikeuslaitos olisi jäävi käsittelemään itseensä kohdistuvaa kannetta. Pitäisikö tehdä sama järjestely kuin terveydenhuollossa? Pitäisikö säätää laki, että asiat on käsiteltävä määräajassa tai ne raukeavat?

Jotta kuva olisi täydellinen, on virkamieslaitos kyseenalaistanut myös hallinto-oikeuksien päätökset. Tästä parhaana esimerkkinä on Jyväskylän entisen kaupunginjohtajan tapaus. Eri oikeusasteet ovat määränneet kultaisen kädenpuristuksen maksettavaksi takaisin. Julkisuudessa asiasta on ollut vain tieto, että Jyväskylän virkamiehet harkitsevat asiaa. Mahdollisuus harkintaan perustuu siihen, että virkamiesten ei tarvitse noudattaa hallinto-oikeuden päätöksiä, koska hallinto-oikeusjärjestelmässä ei ole mahdollisuutta valvoa päätösten toteuttamista. Päätöksiin ei myöskään sisälly sanktioita. Kansalaisia päätökset ovat kuitenkin sitovia, koska hallintokoneistolla on mahdollisuus käyttää esim. ulosottotointa.

Niin hallinto-oikeuksien kuin mm. eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksistä ja tuomioista virkamies voi korkeintaan saada päänsilitystä vastakarvaan. Kansalaiselle aiheutuneita vahinkoja ja kustannuksia ei korvaa automaattisesti kukaan. Toisaalta EITkään ei saa täysin puhtaita papereita. Siellä on ollut Suomen asioista päättämässä henkilö, joka on käsitellyt juttuja, joissa on itse ollut Suomessa syyttäjänä. Miksi Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta kuten muissa Euroopan demokratioissa? Joitakin vuosia sitten tähän kysymyksen vastasi minulle Ylen presidentin kyselytunnilla Tarja Halonen: Meillä on perustuslakivaliokunta, eikä kaikissa muissakaan EU-maissa ole perustuslakituomioistuinta – ja sulki puhelimen!

No Comments »

WP Login