Pyhä yksinkertaisuus

Hyvin tunnettu tosiasia on, että Suomi on yhden aatteen maa. Se alkoi korpihotellihuumasta ja loppua ei ole näkyvissä. Miten ihmeessä tämä on mahdollista, kun olemme johtava maa melkein kaikilla mittareilla koulutuksesta vaurauteen. Tämä vaurausmittaus oli kyllä kaiken huippu. Valtio velkaantuu, kunnat velkaantuvat, yritykset velkaantuvat ja kansalaiset velkaantuvat. Mihinkähän ne leipäjonot on piilotettu? Ainoa selitys tälle tilastotehtailulle on se, että tilastot ovat varmaan vuodelta 2005 tai jotain.

Nyt tämä yhden aatteen idealismi näyttää keskittyvän eläkeiän nostoon. Minkälaisia ihmeen asiantuntijoita tässäkin hommassa käytetään, koska eivät näytä tuntevat lainkaan pelin henkeä. Työntekijän eläkkeelle jääminen riippuu täysin työnantajasta. Työssä viihtyminen, työhyvinvointi ja ammattitaidon ylläpitäminen ovat muiden muassa niitä keinoja, joilla ihmiset pysyvät töissä ja jaksavat omasta halustaan. Kaikki on kuitenkin kiinni siitä, haluaako työnantaja pitää ikääntyviä töissä vai ei. Mahdolliset työntekijöille suunnatut porkkanat eivät auta, jos samaan aikaan työnantajia rangaistaan ikääntyvien pitämisestä töissä korotetuilla maksuilla.

Tämä on sitä hölmöläisten hommaa, jossa eduskunta ampuu itseään jalkaan ja ihmettelee, mitä oikein tapahtui. EK virittää vielä omaa ansaansa, jotta päättäjät ampuisivat itseään vielä toiseenkin jalkaan. Jos eläkeikä nostetaan 67 vuoteen ja yritykset jatkavat edelleen potkimalla yli 55-vuotiaat eläkkeelle, niin mitä tapahtuu? Kaikki tehdyt tutkimukset osittavat, että tämän ikäisiä työntekijöitä ei käytännössä palkkaa kukaan. Tämä merkitsee sitä, että nämä henkilöt joutuvat muun yhteiskunnan elätettäviksi. He joutuvat sosiaaliturvan piiriin. Tällä tavoin kustannukset siirtyvät yrityksiltä yhteiskunnalle. Näin se menee, joka maksaa, se määrää!

Jos tarjotaan yrityksille raippoja ja työntekijöille porkkanaa, niin tyhmimmällekään ei pitäisi olla epäselvää, mitä tapahtuu. Tällä hetkellä haitat yrityksille ovat suuremmat kuin hyödyt ja se on täysin laskennallinen juttu. Näyttö nykyisen strategian toimimattomuudesta on täysin yksiselitteinen – se ei toimi! Jos eläkeikää halutaan nostaa, niin se on tehtävä myös yrityksille kannattavaksi. Vaihtoehtoja ei ole. Nykyisellä politiikalla viedään yrityksiltä myös mahdollisuus hiljaisen tiedon eli kokemuksen siirtyminen yrityksissä sukupolvelta toiselle. Tästä tulee kärsimään koko kansantalous.

Koko tämän hetkinen eläkepolitiikka on täyttä pelleilyä ja osoittaa vain, kuinka kauas päättäjät ovat vieraantuneet nopeasti muuttuvasta yritysten toimintaympäristöstä. Tapaus Afganistan on tyyppiesimerkki tästä. Kun SAK:n entinen lakimies ei tiedä, että määräaikaista työsopimusta ei voi yksipuolisesti muuttaa, niin huonosti ovat valtakunnan asiat. Julkisten tietojen mukaan rauhanturvaajien sopimus päättyi 25.10. Kun presidentti on määrännyt heidät lähtemään Afganistaniin, hän samalla kutsui heidät takaisin 25.10. Mikäli hän ja pääministeri eivät olleet asiasta tietoisia, niin olisi syytä katsoa tarkemmin, mihin paperiin nimensä pistää.

Comments are closed.


WP Login