Archive for syyskuu, 2009

Saatanalliset säkeet

Ylivieskassa kauppias pyysi naapurikoulun kouluavustajaa katsomaa valvontavideolta onko kaupasta tuotteita anastava nuori koulun oppilaita. Tästä joku toimittajan planttu Kalajokilaakso-lehdestä intoutui soittamaan poliisille, lääninhallitukselle ja tietosuojavaltuutetulle. Hän nosti asiasta kansallisen kohun. Olisi kuulemma protokollan mukaan pitänyt soittaa ensin poliisille, joka olisi sitten hakenut kouluavustajan laitokselle katselemaan nauhoja. Ja sitten vielä valitetaan poliisien ja lääninhallitusten resurssipulaa.

Samaan aikaan naapurissa poliisilaitoksen vieressä olevassa tehtaassa oli käytetty vuosikausia vietnamilaista orjatyövoimaa. Siihen ei puuttunut lehdistö, ei kansalaiset, ei poliisi eikä Työsuojelupiiri. Mikä ihme tätä kansaa vaivaa? Jos koulussa ei saa kasvattaa lapsille, mikä on oikein ja mikä väärin, niin näistä kansakunnan toivoista tulee samanlaisia kansakunnan toivottomia, joita nyt on Arkadian mäki täynnä. Ei osata erottaa enää oikeaa väärästä. Ehdotan Suomen luterilaiselle kirkolle, että pitävät eduskunnan kuppilassa kinkerit, jossa kerrataan kymmenen käskyä.

Kouluissa saa nykyään alaluokkalaisetkin potkia opettajia munille ja jos eivät ylety, niin opettajan on käytävä polvilleen, jotta pienimmätkin ylettyvät. Kun opettaja sitten alkaa kiljua tuskasta, niin heti mennään valittamaan viranomaisille, että siellä se kiljuu oppilaille ja häiritsee koulurauhaa. Mikä tätä kansaa oikein vaivaa? Antakaa opettajille edes järjestysmiesoikeudet, että voivat jotenkin suojata omaa yksityisyyttään, jota heillä ei nykyisin ole.

Kaikki tämä on seurausta lakien säätämisestä hippikulttuurin kautena, joka vaihtui nopeasti juppikulttuuriksi. Hippikulttuuri salli kaikkien kukkien kukkia vapaasti. Sen rekyylinä syntynyt juppikulttuuri salli vain omien kukkien kukkia naapurien kukista viis. Kun nämä sotkettiin sosialismiin, saatiin aikaan yksityisyyden suoja, jossa viis veisattiin yhteisöllisyydestä. Laki suojaa nyt kaikkia rikollisia pienistä suuriin yhteisön kasvattavalta vaikutukselta. Maalaismaisemassa kylä kasvatti omat kakaransa, mutta nyt lapsia ei saa kovistella, vaikka tulisi kirveestä päähän. Kadulla ei voi mennä heikompaa puolustamaan, auto pitää antaa varkaalle ja luottokortit mukaan, varasta ei saa häätää omasta kodistaan, mutta poliisi ei saa tulla yksityisalueelle ilman lupaa…

Härmässä häät oli kauhiat, siellä ryypättiin ja tapeltihin… Joten ei muuta kuin turpiin vaan ja onnea… Tairampa ryhtyä häjyyks, kun niillä on yksyityisyyren suoja.

No Comments »

Virtuaalidemokratiaa

Virtuaalisessa demokratiassa hallinto luulee tarjoavansa kansalle sen haluamia palveluja. Kansa puolestaan luulee, että sen maksamat verot käytetään kansan tarvitsemiin palveluihin. Miten tähän tilanteeseen on jouduttu? Kun yhä vähenevä puolueiden jäsenjoukko määrää, ketä vaalikarja saa äänestää, todellinen demokratia heikkenee heikkenemistään. Nyt vaaditaan jopa järjestelmän muuttamista ja siirtymistä pitkiin listoihin. Tämä merkitsee sitä, että äänet annetaan puolueille, mutta puolue ratkaisee ketkä lopulta valitaan. Tämän kielteisiä puolia on se, että itse asiassa vain kansan vähemmistö päättää, ketkä saavat ajaa asioitamme. Hyvä puoli on se, että kaiken karvaisista julkkiksista olisi mahdollista päästä eroon.

Demokratian pahimmat esteet tuloksellisen johtamisen kannalta ovat kompromissi ja konsensus. Kyllähän näitä käytetään liike-elämässäkin, mutta silloin niillä tavoitellaan tuloksen maksimointia. Demokratiassa asia on toisin. Kompromisseilla ja konsensuksella etsitään sellaisia valta-asemia, jotka eivät ainakaan olisi huonompia kuin kilpailijoilla. Tällä mallilla suuret ikäluokat ovat rakentaneen yhteiskuntamme itsensä näköiseksi. Hyväveli- ja hyvätoveri-järjestelmät ovat olleet tässä apuna. Nyt ollaan tilanteessa, jossa otetaan velkaa velan päälle. Tulevat sukupolvet maksakoot viulut. Markka-aikana poliitikot kaikilla tasoilla elivät kuin siat vatukossa ja niitäkin velkoja vielä maksellaan.

Nyt paljastuneet vaalirahasotkut ovat osoitus siitä, kuinka todella syvälle korruptio tai piittaamattomuus on poliittisella tasolla juurtunut. Mielenkiintoista on huomata, kuinka lakikin on rakennettu palvelemaan poliittisen järjestelmän korruptoitumista. Nova Grup on osakeyhtiö ja siellä ovat päät vadilla heti osakeyhtiölain ja rikoslain perusteella. Sen sijaan säätiöissä toimittaessa hallitus voi väittää olevansa tietämätön laeista ja säädöksistä ja kukaan ei joudu rikosvastuuseen teoistaan tai tekemättä jättämisistään. Ei ole tilintekovelvollisuutta eikä vastuuta. Päättäjät eivät ole aikoinaan ylimielisyydessään muistaneet vanhaa sananlaskua. Jos kusee vastatuuleen, niin se tulee omille kintuille. Englantilaiset poliitikot puolestaan tietävät, että on syytä erota ”ennen kuin paska osuu tuulettimeen (shit hits the fan).”

Suomessa näyttääkin syntyneen demokratia, jossa maan tapa ja saavutetut edut ratkaisevat. Uudet sukupolvet ovat kuitenkin päättäneet tonkia tunkiot esiin ilmansaasteidenkin uhalla. Hyvä niin! Maailma on muuttunut ja muuttuu kiihtyvällä nopeudella. Suurten ikäluokkien jälkeen tulevien sukupolvien suurin pelonaihe on se, että heidän bruttopalkkansa ei riitä veroihin eli ylläpitämään yhteiskuntaa. Mikä neuvoksi? Ainoa tapa on ryhtyä tosissaan kuuntelemaan kansaa. Elektronisesti se käy pankkitunnusten avulla kätevästi. Kiihkeästä vastustuksesta päätellen tätä menetelmää pelätään ihan tosissaan. Toinen mahdollisuus on äänestyslakko, joka jo osittain näyttää toteutuneen.

Nyt on poliittisen kulttuurin muututtava. Mitta on siinä määrin täynnä. Jos ei tule uusia vaaleja, niin voitaisiin aloittaa vaikka asentamalla eduskuntatalolle kellokortit ja palkanmaksu tuntipohjalta. Kun Thatcherista tuli pääministeri, hän antoi ministereilleen kirjapaketin opeteltavaksi. Taloudellisten lainalaisuuksien opiskelu saattaisi avartaa kummasti. Tämä tietysti edellyttäisi hallituksen tai ainakin pääministerin vaihtoa. Hän, kun halveksuu kansaa katsomalla, että laki ei koske lainkaan poliitikkoja – ei ainakaan häntä.

No Comments »

Keskustelua verotuksesta

Nyt alkanut keskustelu verotuksesta osoittaa kuinka tietämättömiä keskustelijat ovat verotuksesta, köyhyydestä ja veropohjasta. Keskusteluissa ei ole missään vaiheessa tehty minkäänlaisia kansainvälisiä veropohjavertailuja. Eri maiden veropohjat ovat rakenteeltaan ja laajuudeltaan yksilöllisiä ja täysin erilaisia.

Kun hyvinvointiyhteiskuntia ryhdyttiin sotien jälkeen rakentamaan laboratorio-olosuhteissa, niin silloin valtioilla oli omat rajat, oma valuutta ja itsemääräämisoikeus. Näissä olosuhteissa näytti siltä, että kaikki on mahdollista. Oletettiin, että kaikenkokoiset valtiot voivat rakentaa kaikkia palvelevan ja tasa-arvoisen hyvinvointiyhteiskunnan.

Kun Suomi liittyi pakon edessä Euroopan Unioniin, ei päättäjillä ollut ilmeisesti mitään käsitystä siitä, että samalla aloitettiin hyvinvointiyhteiskunnan alasajo. Ei ymmärretty, että itsenäinen päätösvalta menetetään ja maa joutuu uuteen tilanteeseen, jossa kaikki liittyy kaikkeen maailmantaloudessa. Tätä mallia kuvataan nimellä kaaosteoria. Siinä perhosen siipien havina Argentiinassa aiheuttaa tulvia Siperiassa.

Eurooppaan ja euroon liittymistä ei olisi voitu pitkällä aikavälillä estää, mutta siirtyminen olisi pitänyt suunnitella tarkemmin. Tämä olisi kuitenkin edellyttänyt sellaisten asiantuntijoiden käyttöä, joilla on riittävä kokemus vapaasta kaupasta ja kilpailusta. Näin ei tehty, vaan sen sijaan yritettiin poimia rusinat pullasta valikoimalla verotukseen liittyville toimenpiteille mahdollisimman pitkät siirtymäajat. Nämä ansat ovat kuitenkin jo lauenneet ja asettaneet hallituksen uusien tosiasioiden eteen. Suurin kysymys onkin, onko Suomen kokoisella pienellä valtiolla varaa ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa?

Nyt käynnistynyt keskustelu verotuksesta on selvä merkki siitä, kuinka aihetta yritetään kaikin tavoin vältellä. Tosiasia pohjalla on kuitenkin se, että rahat eivät riitä palveluihin väestön ikääntyessä. Kunnat ovat hyvin kurjassa jamassa ja progressiivista verotusta ehdotetaan jo kuntiinkin. Tällainen todella eriarvoistaisi kunnat etenkin, jos saisivat itse päättää yksityiskohdista.  Nykytilanne näyttääkin siltä, että jos hyvinvointimalli on mahdollinen nykyoloissa, se edellyttää riittävän suurta populaatiota toimiakseen. Ei ole toistaiseksi olemassa tutkimuksia asiasta, eikä siis ole olemassa mitään tilastollista aineistoa asian vahvistamiseksi.

Nyt käynnissä olevan verokeskustelun lopputulos näyttää vahvasti olevan se, että palkat maksetaan kokonaan valtiolle ja valtio maksaa netto-osuuden kansalaisille, mikäli jotain jaettavaa jää. Tältä näyttäisi pienen hyvinvointivaltion tulevaisuuden skenaario. Toinen vaihtoehto on sopeutuminen ja arvovalintojen teko. Joka tapauksessa nyt podetaan todella rankkaa krapulaa 1960 – 1970-luvuilla tehdyistä päätöksistä. Kuten krapulassakin, parantavaa ryyppyä ei ole, tauti on vain kärsittävä.

No Comments »

Niinistö on oikeassa

Julkisen sektorin toiminnot ovat nykyisin kuin tilkkutäkki. Kaikki alkoi jo 1960-luvulla, kun kepulaiset ja demarit alkoivat nokittaa toisiaan sillä, kuka lupaa eniten hyvää kannattajilleen.  Kun sitten valtion rahat alkoivat loppua devalvointimahdollisuuksien päätyttyä ja laman kurittaessa Suomea, keksittiin oiva keino hyvän jakamiseksi. Hallitus esitti ja eduskunta päätti panna kunnat täyttämään annetut lupaukset. Kunnille alettiin määrätä lisää lakisääteisiä tehtäviä. Vaikka melkein kaikki kansanedustajat ovat myös kuntiensa valtuutettuja, se ei haitannut tahtia lainkaan.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa kuntien ja valtion pasmat ovat täysin sekaisin ja kunnat hoitavat suuren osan niistä tehtävistä, jotka asiallisesti ottaen kuuluisivat valtiolle. Tällaisia tehtäviä ovat kaikki sellaiset tehtävät, jotka ylittävät kuntarajat, eivätkä kuulu oman kunnan valtuutettujen ehdottomaan päätäntävaltaan.  Esimerkkinä vaikkapa keskussairaalat.

Niinistö peräänkuuluttaa selvää suunnitelmaa julkisen talouden elvyttämiseksi ja siihen ei riitä pelkkä juustohöylä. On palattava historiassa takaisin 1960-luvun puoliväliin ja ryhdyttävä tarkastelemaan, mikä on oleellista, välttämätöntä ja mikä on tarpeetonta holhousta. Ihmisille pitää antaa myös omaa harkinta- ja päätösvaltaa ottaa vastuuta omasta elämästään. Nyt ollaan samassa tilanteessa kuin vaikka kommunismissa, jossa kansalainen odottaa, että isä aurinkoinen ja hänen hallintonsa selvittävät hänen ongelmansa. Jopa hukkuva suhtautuu tilanteeseen tyynesti ja on vakuuttunut siitä, että kyllä hallinto hänet pelastaa.

Miten tähän tilanteeseen on jouduttu? Jos me korruptoimme poliittisia puolueita puoluetuella ja se palkitaan siten, että pieni puolue jäsenten joukko määrää meille ne edustajat, joita saamme vaaleissa äänestää, niin demokratia alkaa epäilyttää. Kun sitten annamme omat rahamme näiden edustajien täysin vapaaseen käyttöön, niin voi vain todeta, että kansa on tyhmä. Se ei ole koskaan tyhmä, joka pyytää, vaan tyhmä on se, joka antaa. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa kansa on edustajiensa panttivanki puoluetoimistojen päätöksellä.

Jotta asia tulisi todistetuksi, niin otetaanpa esimerkki. Suomi väittää olevansa eräs maailman johtavia tietotekniikka maita. Tietotekniikalla olisi hyvin nopeaa ja vaivatonta järjestää neuvoa antavia äänestyksiä tärkeistä asioista Internetin välityksellä pankkitunnuksia käyttäen. Kaikki tällaiset esitykset on kuitenkin tyrmätty täyslaidallisella tai vaiettu kuoliaiksi. Minkähän takia? No Lenin totesi aikoinaan, että valta ei kuulu kansalle, vaan sen eliitille! Mahtaisiko tämä olla syy siihen, että kansaa ei kiinnosta käydä vaaliuurnilla?

No Comments »

Hehkulamput vaihtoon

Hehkulamppu eli tavallinen sähkölamppu on sähköinen lämmityslaite, jonka sivutuote on valo. Kun siis hehkulamppu vaihdetaan johonkin vähemmän sähköä kuluttavaan valonlähteeseen, niin samanaikaisesti asunnon muu lämmöntarve lisääntyy. Eli, jos 60 watin lamppu vaihdetaan 11 watin energiansäästölamppuun, tarvitaan asuntoon lisää lämpöä 49 wattia lampun palamisajalta. Omakotitaloissa se joudutaan korvaamaan useimmin öljyllä, joten puhtaasti tuotettu sähkölämpö korvataan ”likaisemmalla” öljylämmöllä. Tällä perusteella voi päätellä, mihin sylttytehtaaseen jäljen jälleen kerran johtavat. Kuluttajan kohdalla kyse on siis siitä, kumpi energiavaihtoehdoista on edullisempi.

Kun laman takia öljyn kulutus ja sen myötä hinta lähtivät laskuun, pantiin lobbarit Brysseliin vaihtamaan hehkulamppuja säästölamppuihin, vaikka tekniikka on vielä hakusessaan. Lehdessä oli lueteltu kaikki mahdolliset käyttökohteet, mutta ei kerrottu, että joudutaan myös vaihtamaan valaisimia. Nyt kaikilla on standardi kannat valaisimissaan, mutta ledeissä ja halogeenilampuissa on erilaiset kannat. Tällöin ei riitäkään enää lampun vaihto, vaan on vaihdettava koko valaisin. Samaa soppaa syötiin jo digivaihdoksen yhteydessä.

Tällaiset harhakuvitelmat eivät koske ainoastaan hehkulamppuja. Suuremmat harhat ovat teollisuudessa, joiden kiinteistöjen lämmitysjärjestelmät on kaikki ylimitoitettu. Tämä johtuu siitä, että LVI-suunnittelijoilla ei ole ollut tiedossa koneiden luovuttamaa lämpöä. Tämä lämpö saattaa olla satoja kilowatteja. Tällaisissa tapauksissa lämmitystä tarvitaan vain öisin ja viikonloppuisin.

No Comments »

WP Login