Sähkövirtaa vesivirroista

Aaltovoimalat ovat jo kokeiluasteella ja uuden teknologian pientuulivoimalat ovat jo käytäntöä.  Brittiläinen Marine Current Turbines kehittää puolestaan niin sanottuja vedenalaisia tuulimyllyjä. Monenlaista ekologista energia tuotantoa on siis jo tutkinnassa. Jotain on kuitenkin jäänyt huomaamatta. Jokien vesivoima on sen sijaan jäänyt perinteisten vesivoimaloiden varaan. Nykyinen vesivoima perustuu veden pudotusvoimaan eli kohdekohtaiseen korkeuseroon. Mitä suurempi korkeusero on, sitä enemmän voimaa syntyy.

 Jos jokia verrataan esimerkiksi aaltovoimaan, niin joissa vesivoima on jatkuvaa eikä tuuliin, vuorovesivaihteluihin tai lämpötilan vaihteluihin perustuvaa. Tämän hetkinen hydroenergian hyödyntäminen perustuu siis paikallisiin korkeuseroihin. Nykyteknologialla olisi kuitenkin ilmeisen edullista hyödyntää myös hydroenergia, joka syntyy kaavasta massa x nopeus. Tällainen tuotantomalli korvaa suoraan ydinvoimaa ja varmasti sekä investointi että käyttökustannuksiltaan edullisempaa.

Oletetaan, että joen pohjaan sijoitetaan joko nykyisellä pientuulivoimaloiden tekniikalla eli vedenalaisella tuulimyllytekniikalla rakennettuja turbiineja, jotka puolestaan hyödyntävät uudella tekniikalla rakennettuja generaattoreita. Tällaiset voimalat käyttäisivät hyödykseen veden virtausnopeutta ja massaa. Massan merkitystä voidaan lisätä samalla tavoin kuin suihkuturbiineissa eli ahtamalla vesi turbiineihin. Teoriassa tällä tavalla voidaan hyödyntää koko korkeuseroa turbiinien ja veden lähtöpisteen välillä.

Tällaisten voimaloiden hyötysuhde on todennäköisesti parempi kuin nykyisten konventionaalisten vesivoimaloiden. Niiden hyödyt sen sijaan ovat huikeat. Ne säästävät joen luonnon alkuperäisenä ja antava mm. lohikalojen vaeltaa kutupaikoilleen ilman mitään portaita. Voimaloita ei edes välttämättä näe veden pinnalta.

Siitä vaan kehittämään ideaa ja mikäli jotain syntyy, niin prosentti tuotosta riittää.

Comments are closed.


WP Login