Kuntaliitokset ja suurkunnat

Suurkuntia ajetaan eri puolilla maata kuin kärmestä piippuun. Tämä on jälleen uusi todiste siitä, että Suomi on vain yhden aatteen maa. Tänne ei kerta kaikkiaan tunnu mahtuvan millään erilaisia vaihtoehtoja kuntien taloudellisen aseman kohentamiseksi. On kuitenkin esitettävä näille päättäjille tärkeä kysymys: mihin tämä into perustuu? Onko olemassa mitään näyttöä yhdistämisen eduista? Eräs johtava kunnallispoliitikko vastasi tähän kysymykseen seuraavasti: suurten ikäluokkien mukana päästään eroon ylimääräisistä työntekijöistä luonnollisella tavalla. Tämäkö on ainoa peruste?

Tutkittua tietoa ei tunnu asiasta olevan kenelläkään. Julkisessa sanassa voidaan kuitenkin seurata yhdistyneiden kuntien selviämistaistelua. Ajankohtainen asia on Heinola, jossa lääkäripalvelutkin aiotaan lakkauttaa jopa pariksi kuukaudeksi. Tämä on herättänyt jo asiaa valvovan lääninhallituksenkin toteamaan, että asiassa liikutaan jo perustuslain vastaisilla vesillä. Heinolan kaupunki ja maalaiskunta liitettiin suurella kohulla ja taistelulla yhdeksi vuonna 1997 eli 12 vuotta sitten.

12 vuotta on niin pitkä aika, että sopimukseen liittyneet henkilöstön irtisanomisen ehdotkin ovat tulleet täytetyksi moneen kertaan ja väkeä on ollut mahdollisuus vähentää jo vuosia. Tästä huolimatta talous kyntää syvällä, eikä toivoa näytä olevan sen koommin tunnelissa kuin horisontissakaan. Muitakin vastaavia tapauksia on varmaan maassa, mutta miksi kukaan ei ole tehnyt tutkimusta kuntaliitosten hyödyistä ja haitoista? Asia kuuluisi kuntami-nisteri Mari Kiviniemen vastuualueisiin. Luulisi nimenomaan Keskustaa kiinnostavat, koska se on ilmeinen häviäjä näissä liitoksissa.

Syynä saattaa olla pelko siitä, mitä paljastuu ja jos selviääkin, että kuntaliitokset eivät hyödytä lainkaan, niin mitä seuraavaksi. Yritysten fuusioituessa etsitään taloudellisia säästöjä synergian kautta. Kuntien liittyessä reunaehdot ovat toisenlaiset. Lakisääteiset palvelut on hoidettava ja siihen ei yleensä pystytä vain henkilöstöä vähentämällä. Kuntaliitokset hyödyt tulevatkin enimmäkseen toista kautta parempi ja tehokkaampi organisaatio, parempi ja dynaamisempi johtaminen kaikilla organisaation tasoilla. Näihin ei kuitenkaan voida vaikuttaa liitoksilla. On lähdettävä asenteiden muutoksesta ja kouluttautumisesta uudenlaiseen ja tehokkaampaan johtamiseen.

Koska valtiolta ei tähän ilmeisesti saada apua ainakaan riittävän nopeasti, on kuntaliiton katsottava peiliin ja tartuttava toimeen. Valitettavasti sekin organisaatio on täynnä parhaat päivänsä nähneitä poliitikkoja, jotka odottavat vain seuraavaa tilipäivää ja eläkettä pohtimatta tulevaisuuden haasteita. Meillä on myös hyvin toimeentulevia kuntia ja kaikille pitäisi olla selvillä jo, mitä käsitteellä ”hyvät käytännöt” tarkoitetaan. Tästä olisi hyvä aloittaa, jos on riittävästi viitseliäisyyttä.

Comments are closed.


WP Login