Lahti ja tulevaisuuden skenaariot

Lahti on antanut esitietoja tulevista strategioistaan. Tällainen työ on jossain mielessä turhauttavaa, koska lähiajan historia osoittaa, että valtion kunnille asettamat rasitteet ja velvoitteet ovat hyvin huonosti ennakoitavissa. Toisaalta nykyinen tilastointijärjestelmä ei palvele vähimmässäkään määrin strategisen suunnittelun tarpeita. Jos otetaan esimerkiksi Tilastokeskuksen tiedot väestörakenteesta, niin siellä on yhtenä ryhmänä 15 – 64-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat. Miten tämä voi palvella esim. tarvetta selvittää lähivuosina eläkkeelle lähtevien määrää, joka on hyvin tärkeä tieto kunnille monessakin mielessä? Tilastot pitäisi harmaantuvassa Suomessa laatia siten, että ne olisivat linjassa muun lainsäädännön kanssa ja erityisesti eläkelakien kanssa. Tästä syytä mielenkiintoinen olisi ikäryhmä 58 – 63-vuotiaat, vaan sitäpä ei ole!

Lähettelin jokin aika sitten kaupunginjohtajalle huoleni siitä, onko työterveydenhuollon piiristä eläkkeelle siirtyvien vaikutusta kaupungin talouteen mitenkään arvioitu. Tämä on kunnille varsin suuri kustannus tulevaisuudessa, koska työterveydenhuollon kustannukset maksavat työnantajat ja Kela. Eläkkeelle siirtyessään henkilö joutuu kunnallisten terveyspal-velujen piiriin. Toistaiseksi en ole saanut vastausta kysymykseeni ja ymmärrän hyvin syyn: kukaan kaupungissa ei tiedä kuinka paljon eläkkeelle lähteviä henkilöitä on. Aiheutuvien kustannusten lisäksi toinen ongelma syntyy siitä, että potilaiden historia ei siirry työterveys-järjestelmästä julkiseen terveydenhuoltoon kuin paperilla.

Olin itse paikalla terveyskeskuksessa, kun sinne saapui mies paperinippu kainalossa ja kertoi juuri päässeensä eläkkeelle. Työterveysasemalla hänelle oli lyöty omat paperit kainaloon ja käsketty ilmoittautua terveyskeskukseen. En tiedä kuinka asia lopulta päättyi, koska hänelle kerrottiin, että hän ei kuulu tämän terveyskeskuksen piiriin vaan Jalkarantaan.  Kovin tuntuu vallitsevan huono yhteistyö julkisen- ja työterveydenhuollon välillä. Sekin jo jouduttaisi asioita, jos työterveys tallentaisi eläkkeelle lähtevien potilashistorian muistitikulle. Suosittelen, että eläkkeelle lähtevät vievät oman tikun mukanaan ja vaativat tallennusta sille.

Yksi asia on kuitenkin selvä: kuntien kustannukset kasvavat rajusti, kun puoli miljoonaa ihmistä siirtyy kunnallisen terveydenhuollon piiriin. Lahden kaupungin ja Tilastokeskuksen tilastoista voi vetää sellaisen johtopäätöksen, että vuosina 2010 – 2015 Lahdessa siirtyjiä on ainakin 15 000 ja 2020 mennessä noin 20 000. Julkisuudessa on ollut tilastoja sairaanhoidon kustannuksista per asukas. Ongelmana näissä tilastoissa on vain se, että kustannukset ovat varmaan oikein, mutta jakaja on väärä. Jakajaan kuuluvat kaikki asukkaat siis myös työterveyshuollon piiriin kuuluvat. Kuitenkin näiden kustannusvaikutus on mitätön. Näin ollen voidaan perustellusti olettaa, että todellinen kustannus todellista potilasta kohden voi olla yli kaksinkertainen.

Jos oletetaan, että 15 000 henkeä siirtyy järjestelmästä toiseen ja kustannukset henkilöä kohden ovat 1 000 euroa, niin 2015 kunnan budjettiin pitää löytyä 15 miljoonaa euroa lisää. Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu, koska muita kustannuksia syntyy myös runsain määrin. Väkimäärän lisääntyminen kunnallisessa terveyden huollossa on suorassa ristiriidassa säästötavoitteiden kanssa. Jos potilasmäärä kasvaa, niin kustannuksia ei voi laskea muuta kuin palvelua heikentämällä. Lakisääteisiä velvoitteita ei voi kuitenkaan kovin pitkään venytellä.

Kuntaliitoksilla ei voida suuruuden ekonomiaa hyödyntää. Tämä johtuu siitä, että kuntaliitoksissa ei synny riittävästi sellaista synergiaa, joka laskisi kustannuksia. Kun lakikin vielä kieltää henkilökunnan irtisanomiset, niin kuntaliitokset ovat vain pään pensaaseen työntämistä. Lähin esimerkki löytyy Heinolasta, jos siellä ei olisi energiatuotantoa myyty, niin alue olisi konkurssissa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että terveydenhuolto, vanhustenhoito ja ehkäpä vielä koululaitoskin on sosialisoitava valtiolle. Vain tällä tavoin voidaan elää perustuslain edellyttämässä tilassa. Tässä tapauksessa voidaan myös hyödyntää suuruuden ekonomia tuomia säästöjä.

Comments are closed.


WP Login