Kilpailuhaitta

Nykyisessä maailman talouden tilassa kilpailukyvyllä on vieläkin suurempi merkitys kuin nousukausien aikana. Vaikka kauppaa käydään huomattavasti vähemmän kuin hyvinä aikoina, sitä käydään kuitenkin ja kilpailu on veristä. Ne maat, jotka voivat, käyttävät surutta devalvaatioetua hyväkseen. Euromailla tätä mahdollisuutta ei oikeastaan ole, koska euro määräytyy vapaasti markkinoilla. Tämä merkitsee sitä, että euro heikkenee vain alueen taloudellisen heikkenemisen myötä. Jos kuitenkin kilpailevilla alueilla tapahtuu samanlaista taantumista, niin status quo säilyy ja samoin säilyvät valuuttojen suhteelliset arvot.

Euro alueen sisälläkin maiden väliset olosuhteet ja kilpailumahdollisuudet poikkeavat hyvin suuresti toisistaan. Jos vertaillaan kahta ääripäätä Tanskaa ja Suomea pelkästään työvoimakustannusten osalta, niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Tanskassa kaikki työvoimakustannukset palkkoja lukuun ottamatta kerätään veroina. Tämä tarkoittaa sitä, että yritykset maksavat verot voitoistaan. Suomessa sen sijaan osa valtion verotuloista kerätään pakollisina palkkasidonnaisina maksuina.

Kilpailukyvyn kannalta ero on valtava. Yksinkertaisesti ero muodostuu siitä, että Suomessa osa veroista kerätään ennen, kuin yritys on myynyt yhtään mitään. Tanskassa puolestaan yritys saa myydä tuotteitaan ja tehdä voittoa ja vasta voitosta verotetaan. Tanskalainen järjestelmä suosii erityisesti aloittavia yrityksiä, pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä eli yksinyrittäjiä. Suomessa yritykset joutuvat maksamaan kaikki palkkasidonnaiset kustannuksensa jo ennen kuin tuote on edes valmis tai vaikka se odottaa ostajaansa varastossa.

Käytännössä tämä ongelma realisoituu voimakkaimmillaan juuri laman alkaessa. Yrityksillä on varastot täynnä tavaraa, josta on maksettu kaikki kustannukset, mutta hinta on romahtanut. Jos yrityksiä Suomessa verotettaisiin vain voitosta eikä myös henkilökunnan palkoista ennen tuloksen saamista kassaan, yhteiskunta kantaisi oman vastuunsa yritysten kilpailukyvystä. Nykyinen järjestelmä merkitsee sitä, että yhteiskunta pakoilee omaa riskiään noukkimalla rusinat pullasta, joka sitten jää myymättä. 

Comments are closed.


WP Login