Archive for huhtikuu, 2009

Kilpailuhaitta

Nykyisessä maailman talouden tilassa kilpailukyvyllä on vieläkin suurempi merkitys kuin nousukausien aikana. Vaikka kauppaa käydään huomattavasti vähemmän kuin hyvinä aikoina, sitä käydään kuitenkin ja kilpailu on veristä. Ne maat, jotka voivat, käyttävät surutta devalvaatioetua hyväkseen. Euromailla tätä mahdollisuutta ei oikeastaan ole, koska euro määräytyy vapaasti markkinoilla. Tämä merkitsee sitä, että euro heikkenee vain alueen taloudellisen heikkenemisen myötä. Jos kuitenkin kilpailevilla alueilla tapahtuu samanlaista taantumista, niin status quo säilyy ja samoin säilyvät valuuttojen suhteelliset arvot.

Euro alueen sisälläkin maiden väliset olosuhteet ja kilpailumahdollisuudet poikkeavat hyvin suuresti toisistaan. Jos vertaillaan kahta ääripäätä Tanskaa ja Suomea pelkästään työvoimakustannusten osalta, niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Tanskassa kaikki työvoimakustannukset palkkoja lukuun ottamatta kerätään veroina. Tämä tarkoittaa sitä, että yritykset maksavat verot voitoistaan. Suomessa sen sijaan osa valtion verotuloista kerätään pakollisina palkkasidonnaisina maksuina.

Kilpailukyvyn kannalta ero on valtava. Yksinkertaisesti ero muodostuu siitä, että Suomessa osa veroista kerätään ennen, kuin yritys on myynyt yhtään mitään. Tanskassa puolestaan yritys saa myydä tuotteitaan ja tehdä voittoa ja vasta voitosta verotetaan. Tanskalainen järjestelmä suosii erityisesti aloittavia yrityksiä, pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä eli yksinyrittäjiä. Suomessa yritykset joutuvat maksamaan kaikki palkkasidonnaiset kustannuksensa jo ennen kuin tuote on edes valmis tai vaikka se odottaa ostajaansa varastossa.

Käytännössä tämä ongelma realisoituu voimakkaimmillaan juuri laman alkaessa. Yrityksillä on varastot täynnä tavaraa, josta on maksettu kaikki kustannukset, mutta hinta on romahtanut. Jos yrityksiä Suomessa verotettaisiin vain voitosta eikä myös henkilökunnan palkoista ennen tuloksen saamista kassaan, yhteiskunta kantaisi oman vastuunsa yritysten kilpailukyvystä. Nykyinen järjestelmä merkitsee sitä, että yhteiskunta pakoilee omaa riskiään noukkimalla rusinat pullasta, joka sitten jää myymättä. 

No Comments »

Venäjän pankkikriisi vasta tulossa

Venäjän pankkikriisi on vasta alkamaisillaan ja hallituksen reaktiot asiaan ovat liian hitaita, toteaa erään Venäjän suurimman pankin pääjohtaja. Lausunto on täysin päinvastainen juuri kuultuihin pääministeri Vladimir Putinin lausuntoihin nähden.

Mielipiteeseen yhtyy myös valtio-omisteisen Sperbankin (Säästöpankki) johtaja German Gref, joka toteaa että roskalainojen määrä Venäjällä kasvaa 20 % kuukaudessa ”Pankkikriisi Venäjällä on vasta alkamassa ja alkaa muodostaa todellisen uhkan taloudelle”, hän lisäsi.   Putin puolestaan totesi, että paineet pankkeja kohtaan ovat vähentyneet. Lausunto on ymmärrettävä, koska tilanne on poliittisesti erittäin kiusallinen Venäjän hallinnolle, joka on perustanut taloutensa kaasu- ja öljytulojen varaan.

Asian tekee vielä kiusallisemmaksi se, että presidentti Dimitry Medvedevin talousasiantuntija Arkady Dorkovich antoi samanlaisen varoituksen todeten, että taloudellinen kriisi tulee vahingoittamaan Venäjän pankkijärjestelmää erittäin vakavasti. Sperbankin nettisivuilla todetaan, että kukaan ei todellisuudessa arvioinut venäläisten pankkien roskalainojen määrää. Samoin tapahtui ennen 1998 romahdusta, jolloin varoituksille vain naurettiin. IMF:n tilastojen mukaan roskalainojen määrä oli tuolloin kuitenkin 40 %.

Mikäli EU olisi hereillä ja yhtenäinen, monet akuutit ongelmat voitaisiin nyt selvittää helpommin kuin Venäjän ollessa uhotilassa.

No Comments »

Valtio pelaa kaksilla korteilla

Kun Fortum vietiin pörssiin, valtion ilmeisenä tarkoituksena oli saada kaupoista käteistä rahaa. Toinen aivan ilmeinen tarkoitus oli saada vielä enemmän rahaa pitkälle tulevaisuuteen sekä osinkoina että pörssikurssien arvonnousun muodossa. Vanha sanonta on, että jotkut eivät osaa oppia kuin omista virheistään. Britanniassa yksityistäminen aloitettiin jo 1970 – 80 lukujen taitteessa. Silloin yksityistettiin mm. British Gas. Brittiläisten kokemuksista olisi hyvin voinut ottaa oppia.

Perusvirhe Fortumin pörssiin viemisessä oli se, että maan hallinto eli IT-huumassa ja ilmeisesti ajatteli, että energia ei tule tulevaisuudessa olemaan kansantalouden kannalta enää kriittinen kilpailukyky tekijä. Tuohon asti Suomessa oli ollut itsellään toimiva energiatuotanto, joka oli eräs maailman edullisimpia. Se takasi maassa toimivalle raskaalle teollisuudelle erinomaisen kilpailuedun. Tämä ei kuitenkaan tullut ilmeisestikään hallituksen mieleen, koska muutoin päätöstä voi kutsua tunarien puuhasteluksi.

Nykyinen mekkala on siis seurausta näistä päätöksistä, joissa asiakkaita ei ajateltu missään vaiheessa. Kritiikkiä ansaitsee myös se, että oligopolisessa markkina-asemassa hintajohtajana toimivalle yritykselle luodaan nykyisenlainen palkkiojärjestelmä. Ei kukaan osaa kuvitellakaan, että Alkossa olisi vastaavanlaisia tuloksia tuottava kannustinjärjestelmä. Tällöinhän Alkossa pitäisi viinan lisäksi myydä varaosina maksoja, jotta kulutus saataisiin kasvuun.

Tällaisessa tilanteessa jokainen johtaja toimii päätavoitteiden mukaisesti eli hankkii pääomistajalle mahdollisimman paljon tuloja veroina ja osinkoina sekä nostaa yrityksen markkina-arvoa. Öljyn hinnan nousu toi asiaan vielä lisäbonusta nostamalla energian hintaa maailman laajuisesti. Onneksi pohjoismainen sähköpörssi nosti sähkön hintaa myös muualla. Mutta näissä kilpailijamaissahan voitiin vielä devalvoida.

Tähän asti kaikki on siis hyvin. Pörssiarvon nousu pitkällä tähtäimellä riippuu kuitenkin suuresti yrityksessä tehdyistä strategisista päätöksistä. Miljardisijoitukset Siperiaan muodostavat erään riskin. Jos talouden heikentyessä myös Venäjällä, Putin päättää tehdä jukosit, niin suomalaiset tuskin pystyvät erottamaan häntä. Tämä tarina on siis osoitus siitä, että pienessä markkinataloudessa hallitukset eivät pysty noukkimaan rusinoita pullasta. 

No Comments »

Veroparatiisit

Veroparatiisit nähdään yleisesti ainoastaan negatiivisina pelureina maailman taloudessa. Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Kun Neuvostoliitto romahti, ei Venäjällä tai sen miehittämissä valtioissa ollut minkäänlaista yritystoiminta tukevaa infrastruktuuria. Ei ollut yhtenäistä kaupparekisteriä saatikka sitten pankkeja. Yritystoimintaa etenkin vientiä on mahdoton harjoittaa ilman toimivaa pankkijärjestelmää, kuten nyt laman aikana on havaittu.

Baltian maat joutuivat toimimaan jonkin aikaa entisen Gospankin kanssa, mutta ensin meni luottamus ja sitten itsenäistymisten myötä myös yhteydet katkesivat. Kotitantereella voitiin kauppaa käydä ensin ”puuruplilla” ja sen jälkeen omilla valuutoilla. Maksujen saaminen ulkomailta viennistä ei kuitenkaan onnistunut mitenkään. Tässä vaiheessa myös Suomi ryhtyi veroparatiisiksi. Virolaiset yritykset perustivat Suomeen ns. markkavaluuttatilejä, jonne vientimaksuja saattoi lähettää ja rahaa nostaa niiltä käteisenä. Nämä olivat tilejä, jotka olivat Suomen markoissa, mutta Suomen pankkirajojen ulkopuolella.

Toinen ongelma oli yritysten rekisteröiminen, johon tuli luotettavuutta vasta vuoden 1995 jälkeen, kun kaupparekisterit saatiin toimimaan. Tästä syystä melkein kaikilla Baltiassa toimivilla yrityksillä oli veroparatiiseihin rekisteröidyt yritykset. Ne avasivat pankkitilit ko. maissa, josta maksuja suoritettiin ja vastaanotettiin. Tällä tavoin balttiyritysten rahaliikenne toimi rajojen ulkopuolella. Nämä veroparatiisiyhtiöt yleensä omistivat Baltian maissa olevat tytäryhtiönsä. Tällä tavoin yritystoiminta oli mahdollista aloittaa.

Verotuksen kanssa tällä ei sinänsä ollut mitään tekemistä, koska verotusjärjestelmääkään ei ollut. Veroja olisi pitänyt maksaa, mutta kukaan ei tiennyt, mihin niitä olisi pitänyt maksaa. Minkäänlaista valvontaakaan ei ollut ja kirjanpito noudatti vanhaa neuvostoliiton aikaista kirjanpitoa, jossa ei voittoa laskettu ollenkaan. Siinä kirjattiin vain tulot ja menot.

Se, että monessa yrityksessä Baltian maissa toimii vieläkin tämä järjestelmä, on outoa ja tarpeetontakin.

No Comments »

Globaali puhallus

G20 maiden kokouksessa Lontoossa päätettiin osallistujien kesken panostaa noin 750 miljardia euroa maailman talouteen. Tällaisen päätöksen kuullessaan joutuu ensimmäiseksi kysymään, mistä tämä raha tulee? Suurin osa lupaajista on täysin persaukisia ja velkaa on mielettömät määrät. Ovatko esimerkiksi Yhdysvallat ja Iso-Britannia sillä tavoin luottokelpoisia, että ne voivat saada lisää velkaa?

Syyllistyvätkö nämä valtiot pyramidihuijaukseen, jolla yritetään kalastaa markkinoilta rahaa aikomattakaan maksaa takaisin. Mikäli näin ei ole, niin olisi hyvä kuulla, miten nämä lainat maksetaan takaisin? Tämä voi olla aika vaikea yhtälö, koska nousukauden aikanakaan ei takaisinmaksu ole onnistunut, vaan velka on kasvanut.

Voihan tosin olla niinkin, että näiden mahtivaltioiden taktiikka ja strategia ovatkin käänteisiä. Se toimisi siten, että otetaan niin paljon velkaa, että velkojat menevät konkurssiin, kun lainoja ei makseta takaisin. Valtion asettaminen konkurssiin ja syyttäminen varojen kätkemisestä ei ole ainakaan toistaiseksi historian kulussa onnistunut.

No Comments »

OECD varoittaa G20 johtajia

OECD varoittaa Guardianin mukaan G20 johtajia viimeisimmässä kahden vuoden talouskatsauksessaan siitä, että maailman talous on vapaassa pudotuksessa. Eri puolilla maailmaa tehdyistä korkojen laskusta ja pankkituista huolimatta talous pysyy lamassa myös ensi vuoden. OECD:n mukaan 30 rikkaimman maan työttömyys näyttää nousevan yli 25 miljoonan. Maailman kaupan arvioidaan putoavan tänä vuonna 13 % ja jatkavan vapaassa pudotuksessa. Tämä merkitsisi OECD:n jäsenmaiden talouksien taantuvan keskimäärin 4.3 %.

Suomen tärkeimpien viennin kohdemaiden talouksien arvellaan laskevan siten, että USA laskee 4 %, Euroalue 4.1 %, Britannia 3,7 % ja Japani jopa 6.6 %. Venäjästä ei arviota ole esitetty. Oheiset luvut merkitsevät sitä, että vientivetoinen Suomi on pahassa pulassa. Näiden lukujen perusteella vaikuttaa vahvasti siltä, että puhemies Niinistö on oikeassa. Valtio ei selviä pelkästään ottamalla lisää velkaa ja jättämällä vanhat rakenteet koskemattomiksi.

No Comments »

WP Login