Talouden käsitteitä

Bruttokansantuote on ollut pitkään eräs kansallistalouksien tärkeä mittari, mutta 1990-luvun laman jälkeen se on noussut myös poliitikkojen käyttökieleen. Bruttokansantuote antaa kuitenkin aiheen olettaa, että sen pariteettina on nettokansantuote. Monet tutkijat käyttävät mieluummin nettokansantuotetta kuin bruttokansantuotetta talouskasvun indikaattorina, koska he mieltävät sen huomioivan taloudellisen hyvinvoinnin kehittymistä paremmin. Bruttokansantuote on lopputulos kotimaassa vuoden aikana tapahtuneesta taloudellisesta tuotantotoiminnasta. Bkt:sta ei vielä ole vähennetty tuotantovälineistön kulumista (kiinteän pääoman arvon vähenemistä).

Nettokansantuotteen määritelmä ja etenkin sen hahmottaminen ovat hyvin vaikeita, joten vedetään mutkat suoriksi. Laskuopin mukaan netto + taara = brutto. Jos oletetaa, että taara vastaa inflaatiota, saadaan helpommin tajuttava yhtälö. Inflaatio ei vähennä kiinteän pääoman arvoa, mutta se kuvaa hyvin kustannustason nousua, joka pienentää bruttokansantuotteen kasvun hyötyjä. Kiinteän pääoman arvon ”kuluminen” ei ole muutenkaan sopiva mittari, koska se johtaa aina uusinvestointeihin ja BKT:n nousuun pitkällä aikavälillä.

Jos lähdetään siitä, että taloudellisen kasvun todellinen hyöty mitataan vähentämällä bruttokansantuotteesta (BKT) taara ja saadaan tulokseksi nettokansantuote (NKT), päästään mittaamaan todellista elintason kasvua (ETK). Tähän asti poliitikot ja päättäjät ovat olleet hurahtaneita pelkästään BKT:een ja nyt lamaa ja sen syitä ihmetellään. Edellä olevan yhtälön mukaan lama ainoastaan puhdistaa inflaation pois BKT:sta ja oikaisee talouden todellisia arvoja vastaaviksi. Koska lama ei saavu hallitusti sen prosessi ylireagoi voimakkaasti ja palauttaakin arvot lähelle entisen laman päättymisen arvoja.

Nopea BKT:n kasvu aiheuttaa aina myös nopean inflaation. Tämä johtuu siitä, että BKT:n kasvu edellyttää myös kysynnän kasvua. Kysynnän kasvaessa nopeasti tuotteiden hinnat nousevat ja nopeuttavat BKT:n kasvua ja inflaatiota. BKT:n seuraaminen talouden pääasiallisena mittarina on siis hyvin petollista. EU asetti omat kattonsa inflaatiolle, mutta se ei ottanut huomioon, että inflaation rajoittaminen hidastaa myös BKT:n kasvua. Toivottavasti tämä lama luo uudenlaista taloudellista ajattelua, jolla voidaan seurata paremmin taloudellista nettokehitystä eli hyvinvoinnin kehittymistä.

Bruttokansantuotteesta voidaan johtaa myös käsite Bruttokansasta. Tämä merkitsee sitä, että on olemassa käsitteellisesti bruttokansa ja nettokansa. Tämä liittyy puolestaan käsitteeseen huoltotaseesta, josta keskustelu myös käy kiivaana. Bruttokansa (BK) käsittää koko kansan ja nettokansa (NK) puolestaan tuottavan kansanosan eli työssä käyvät. Taarakansa (TK) on se kansan osa, joka elää muusta kuin työstä saadusta palkasta. Mitä suurempi TK:n osuus on, sitä vaikeammaksi muodostuu kansakunnan talous. Tässä on huomattava, että eläkeläiset kuuluvat osittain nettokansaan, koska he elävät siirretyillä eli säästetyillä palkkatuloilla ja maksavat veroja valtiolle ja kunnille.

Aikoinaan opetettiin jo kansakoulun jakolaskussa, että jos ei ole, mistä ottaa, niin pitää lainata. Hallitus tekee parhaillaan tätä työtä, koska nettokansan kipuraja on tullut laman johdosta vastaan. Suurimman ongelman tässä aiheuttaa se, että nettokansa vähenee liian nopeasti. Kansakoulussa ei sen sijaan opetettu sitä, miten toimitaan tilanteessa, jossa ei ole enää mistä lainata. Tämä on puolestaan koko maailman talouden tämän hetkinen ongelma.

Comments are closed.


WP Login