Käsitteet sekaisin

Eduskunnan välikysymyskeskustelussa kävi tuskallisen selväksi, että kaikilta osapuolilta näyttävät käsitteet ja niiden myötä tavoitteiden asettelu olevan täysin hukassa. Hallitus ei ole ymmärtänyt, että ongelmassa on kaksi täysin erillistä kysymystä:

  • Verotulot

  • Eläkemaksut ja eläkkeet.

Hallitus puhuu samaan aikaan sekä nyt otettavien velkojen takaisinmaksajista, mutta unohtaa puhua selkeästi myös suurten ikäluokkien eläkkeiden maksajista. Työeläkkeiden maksajia ovat yritykset ja palkansaajat. Yhteinen tekijä näiden välillä on se, että mikäli eläkkeelle jäädään entistä myöhemmin sekä verotuloja että eläkemaksuja kertyy enemmän kuin nykyisessä vaihtoehdossa. Jos lähdetään siitä, että sekä eläkemaksuja että veroja joudutaan nostamaan ensi vuosikymmenellä, lopputuloksena on tilanne, että kellään ei ole enää varaa asua täällä. Ainoa vaihtoehto on hallinnon rakenteiden purkaminen ja dynamiikan lisääminen koko julkisella sektorilla.

Alla olevasta grafiikasta selviää, että hallituksen heittelemät eläkeiät ja miljardit ovat täysin tuulesta temmattuja. Ikärakenne ei ole enää lainkaan niin paha kuin se oli vielä 10 vuotta sitten. Perusteltua onkin olettaa, että koko eläkekeskustelulla yritetään peitellä paljon vaikeampia asioita.

Väestö iän mukaan 31.12.2007 (stat.fi)

Käsitteet sekaisin

Grafiikan mukaan verotulojen väheneminen ei ole likikään niin paha kuin, mitä sen on oletettu olevan. Eläkkeelle jäävät maksavat veroja siinä missä muutkin. Verotuloja kuitenkin pienentää se, että eläkkeet eivät ole yhtä suuria kuin palkkatulot, vaan ne ovat ehkä puolet aikaisemmista palkoista. Matemaattisesti on täysin mahdollista analysoida verotulojen määrä vuosittain. Se on jopa ministeriön tehtävä.

Eläkkeet muodostavat toisen ja suuremman ongelman, koska eläkkeistä ei makseta eläkevakuutusmaksua. Tähän ongelmaan ei juuri auta eläkeiän nosto muutamalla vuodella, koska eläkkeelle on mahdollista jäädä hyvin pitkällä aikajänteellä ja eri teitä. Voidaan ainoastaan sanoa, että jokainen vuosi työssä parantaa eläkkeellä olevien mahdollisuuksia saada eläkkeensä.

Suurin ongelma on kuitenkin se, että koko kansakunta on liian pieni ja ikärakenne väärä nykyiselle eläkejärjestelmälle. Jos asukastiheys Suomessa olisi sama kuin Saksassa, täällä asuisi 35 – 37 miljoonaa ihmistä nykyisen 5,4 miljoonan asemesta. Tämäkään ei vielä auta, koska koko Eurooppa on samassa tilanteessa – liian vähän työssä käyviä nuoria. Tärkeämpää kuin eläkeiän nosto on se, että kaikki ikäluokat ovat täysin työllistettyjä alkaen nuorimmasta päästä. Ikäluokissa 24 – 54 on noin kaksi miljoonaa henkilöä ja vastaavasti sitä vanhemmissa noin 700 000. Kaikkein tärkeintä olisi siis lyhentää koulutus aikoja ja saada ihmiset nopeammin työelämään mukaan.

Teoriassa kaikki on siis kutakuinkin järjestyksessä. Yksi iso mutta on kuitenkin olemassa ja se koskee työpaikkoja. Onko meillä riittävästi yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja. Tunnetusti Suomessa yritysten määrä suhteessa väestöön on eräs EU:n pienimpiä. Selviäminen ensi vuosikymmenestä on siis huomattavasti monitahoisempi ongelma, kuin nyt julkisesti annetaan ymmärtää. Oy Suomi Ab olisikin otettava kokonaisuudessaan rakenteidensa osalta tarkasteluun. Olisi tutkittava, mihin pienellä syrjäisellä kansallisvaltiolla on tulevaisuudessa varaa.

Tulevaisuuden taloudelliseen tilanteeseen ei mitenkään sovi esimerkiksi uusi tupakanmyyntiä rajoittava laki. Ihmisiä tällaisten lakien vahtimiseen ei yksinkertaisesti riitä!

Comments are closed.


WP Login