Archive for helmikuu, 2009

Helpotusta pienille yrityksille

Euroopan komissio on valmistellut direktiiviesityksen, jolla on tarkoitus poistaa EU:n pienimmiltä yrityksiltä kokonaan taloudellinen raportointivelvollisuus. Tämä ei tietenkään koske verotusta. Pieniksi yrityksiksi katsotaan yritykset, jotka täyttävät kaksi seuraavista kolmesta kriteeristä: (1) Taseen loppusumma on alle 500 000 euroa, (2) Liikevaihto ei ylitä 1 000 000 euroa ja (3) keskimääräinen työntekijöiden määrä ei ylitä tilivuoden aikana yli 10 henkilöä.

Suomen osalta asian tekee mielenkiintoiseksi se, mitkä taloudelliset raportit luetaan kuuluvaksi poistettavien listalle. EU:n tekemien tutkimusten mukaan säästö yrityksille olisi 1200 euroa vuodessa. 1990-luvulla tehtyjen tutkimusten mukaan yritykset käyttivät näiden raporttien tekoon yli 50 000 markkaa, joka tämän päivän arvoihin muutettuna lienee kymmenkertainen summa EU:n laskemaan säästöön. Tämä jo antaa kuvan siitä, kuinka paljon suomalainen rasite poikkeaa keskimääräisestä eurooppalaisesta raportointivelvoitteesta.

Yleinen käsitys on, että taloudellisista raporteista puhuttaessa, tarkoitetaan vain tilinpäätökseen liittyviä raportteja. Kaikesta EU-lainsäädännöstä huolimatta pieniltäkin yrityksiltä on vaadittu tilinpäätöstietojen toimittamista Patenti- ja rekisterihallitukselle. Paitsi, että ne ovat yrityksille taloudellinen rasite, tiedot riisuvat yritykset koko lailla alasti kilpailijoidensa eteen verrattuna suurten yritysten tilinpäätöksiin. Tällainen vaatimus on siis ollut jyrkässä ristiriidassa pk-yritysten tietosuojan kanssa. Suomen yrittäjien olisikin syytä vaatia Lex pk-yritystä Lex Nokian tapaan.

Suomessa yrityksiltä vaaditaan tilinpäätösraporttien lisäksi lukuisia palkkoihin liittyviä raportteja vakuutusyhtiöille, ay-liikkeelle jne. Myös verottaja vaatii alv- yms. raportteja. Kaiken kaikkiaan Suomessa on yli 20 erilaista pakollista palkkasidonnaista maksua (veroa), jotka edellyttävät ilmaista raportointia. Jos direktiivi tulee aikoinaan koskemaan myös näitä, joudutaan hyvin erikoiseen tilanteeseen. Koska komissio perustelee asiaa säästöillä ja toisaalta on ilmeisen mahdotonta karsia maksuviidakkoa, niin vaihtoehdoksi nousevat yrityksille raportointityöstä maksettavat palkkiot.

Julkisen hallinnon aiheuttamat kustannukset aiheutuvat myös suuresti niiden ympärille rakentuneesta moninaisesta byrokratiasta. Jos otetaan esimerkiksi runsaasti vientiä harjoittava yritys, niin alv on erityisen hyvä esimerkki. Vientiä harjoittavilla yrityksillä maksetut alv:t ylittävät palautettavat verot. Näissä tapauksissa vientiyritys joutuu hakemaan palautusta erikseen ja palautuksen saaminen kestää useita kuukausia. Tämä rasittaa yrityksen kassavirtaa ja vaikeuttaa vientiä. Virossa asia on ratkaistu siten, että tällaiset yritykset voivat vähentää palautettavat verot maksuun tulevista muista veroista. Koska yritykset eivät maksa Virossa yritysveroa, yleisin tapa on vähentää ne yrityksen työntekijöiltä keräämistä palkkaveroista ja sotu-maksuista.

Aiheuttaako uusi direktiivi suurempiakin muutoksia byrokratiaan Suomessa jää nähtäväksi? Tätä voisi hyvin perustellusti toivoa.

No Comments »

Mihin tarvitaan lääkelaitosta?

Lääkelaitoksen siirrosta Kuopioon käydään kovaa taistelua, mutta mihin Suomessa tarvitaan lääkelaitosta? Euroopassa on oma yhteinen lääkelaitos, joka on antanut ensimmäisen esimerkin toiminnastaan myöntämällä laihdutuslääkkeelle reseptivapauden. Reaktioiden perusteella kansallisella Lääkelaitoksella ei näytä olevan asiaan nokan koputtamista.

Euroopan lääkevirasto (EMEA)

Euroopan lääkevirasto (EMEA) on Euroopan unionin erillisvirasto, jonka päämaja on Lontoossa. Sen tärkein vastuuala on ihmisten ja eläinten terveyden suojelu ja edistäminen arvioimalla ja valvomalla näiden käyttöön tarkoitettuja lääkkeitä.

Virasto vastaa sellaisten eurooppalaisten lääkevalmisteiden myyntilupahakemusten tieteellisestä arvioinnista, jotka on tuotettu bioteknologian ja muun huipputeknologian avulla (”keskitetty menettely”). Kun käytetään keskitettyä menettelyä, yritykset toimittavat EMEAlle yhden ainoan myyntilupahakemuksen.

Kaikki bioteknologiaa käyttäen tuotetut ja muut huipputeknologian prosessien avulla tuotetut ihmisille ja eläimille tarkoitetut lääkevalmisteet on hyväksyttävä keskitetyssä menettelyssä. Sama koskee HI-viruksen/Aidsin, syövän, diabeteksen tai hermoston rappeutumissairauksien hoitoon tarkoitettuja lääkevalmisteita sekä kaikkia harvinaisten sairauksien hoitoon tarkoitettuja harvinaislääkkeitä. Vastaavasti kaikki eläinlääkkeet, jotka on tarkoitettu suorituskyvyn parantamiseen eläinten kasvun edistämiseksi tai eläinten tuottavuuden lisäämiseksi on läpikäytävä keskitetty menettely.

Sellaisten lääkevalmisteiden osalta, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin ryhmiin, yritykset voivat toimittaa keskitetyn menettelyn mukaisen myyntilupahakemuksen EMEAlle edellyttäen, että lääkevalmiste on hoidollisesti, tieteellisesti tai teknisesti uutuustuote tai että tuote jollain muulla lailla edistää potilaiden tai eläinten terveyttä.

Viraston valvoo lääkkeiden turvallisuutta jatkuvasti lääkevalvontaverkoston avulla. EMEA ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin, jos lääkevalmisteen riski-hyötysuhteessa on muutoksia lääkevalmisteen haittavaikutuksia koskevien raporttien mukaan. Eläinlääkkeiden osalta viraston vastuulla on määrittää lääkejäämien turvallisuusrajat eläimistä peräisin olevissa ruoka-aineissa.

Virastolle kuuluu myös innovaatioiden ja farmakologisen tutkimuksen kannustaminen. EMEA antaa yrityksille uusia lääkevalmisteita koskevia tieteellisiä neuvoja ja avustaa niitä menettelyihin liittyvissä kysymyksissä. Virasto julkaisee laadun, turvallisuuden ja tehokkuuden testausvaatimuksia koskevia ohjeita. Vuonna 2005 perustettiin osasto, jonka tehtävänä on erityisesti avustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Vuonna 2001 perustettiin harvinaislääkekomitea (COMP) , joka huolehtii sellaisten henkilöiden tai yritysten hakemusten käsittelystä, jotka aikovat kehittää lääkkeitä harvinaisia sairauksia varten, ns. harvinaislääkkeitä. Vuonna 2004 perustettiin rohdosvalmistekomitea (HMPC) , joka antaa tieteellisiä lausuntoja perinteisistä kasvirohdosvalmisteista.

Virasto kokoaa yhteen yli 40 eri toimivaltaisen viranomaisen tieteellistä asiantuntemusta 30 EU- ja ETA-EFTA-maasta. Tähän verkostoon kuuluu 4000 eurooppalaista asiantuntijaa. EMEA edistää myös Euroopan Unionin kansainvälistä toimintaa tehtävissään Euroopan farmakopean, Maailman Terveysjärjestön (WHO) sekä ICH:n ja VICH:n kolmenkeskeisten (EU:n, Japanin ja USA:n) yhdenmukaistamiskokouksien parissa, mm. kansainvälisten organisaatioiden ja aloitteiden osalta.

EMEAn johdossa on viraston johtaja. Virastolla on sihteeristö ja vuonna 2007 viraston henkilöstöön kuuluu yhteensä 440 henkilöä. Hallintoneuvosto, joka on vastuussa erityisesti talousarvioon liittyvistä kysymyksistä, on EMEAn valvova elin.

No Comments »

Ikääntyvien työntekijöiden hyödyntäminen

Kirjassaan The Living Company (1997) Arie de Geus toteaa, että maailman pisimpään toimineissa yrityksissä on löydettävissä neljä yhteistä tekijää. Eräs näistä tekijöistä oli yritysten ikärakenne. Kaikissa näissä yrityksissä toimi neljä eri sukupolvea. Suomessa tätä periaatetta ei ole sovellettu, vaan ikääntyvistä työntekijöistä on pyritty systemaattisesti eroon. Useissa maissa ollaan kuitenkin heräämässä ”baby boom”-ilmiön aiheuttamaan demografiseen ongelmaan.

Ikääntyvien ihmisten työllistäminen on hyvin monista seikoista riippuvainen. Työntekijän ikääntyessä työn fyysisen suorittamisen teho laskee. Samoin tapahtuu nopeasti uudistuvan tiedon omaksumisessa. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että kokemus korvaa usein suurelta osin nämä puutteet. Useissa kulttuureissa tilannetta on korjattu siirtymällä erilaisiin tulospalkkausmenetelmiin. Tämän taustalla on ajatus, jonka mukaan ikääntymisen aiheuttaman työtehon laskun pitää näkyä yhtiön kannalta työstä maksettavassa palkassa. Toisaalta se saattaa myös innostaa pitämään yllä yksilön tietotaitoa palkkatason säilyttämiseksi.

Myös yritysten koko vaikuttaa ikääntyvien ihmisten työssä pysymiseen. Monissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä henkilökunnan ikärakenne on vinoutunut siten, että ikääntyvät henkilöt muodostavat yhtiölle strategisen ongelman. Suuren joukon lähteminen eläkkeelle yhtäaikaisesti aiheuttaa yhtiölle kuitenkin vaikeasti ratkaistavan ongelman. Nuorien ja kokemattomien palkkaaminen aiheuttaa päällekkäisyyttä organisaatiossa ja rasittaa yrityksen kustannusrakennetta vaarallisesti. Nykyisin yritykset eivät edes noudata siirtymäkausia, vaan uudet ja kokemattomat istutetaan suoraan organisaatioon ja odotetaan heidän toimivan, kuin olisivat olleet siinä vuosikaudet.

Miksi seniorityöntekijöitä pitäisi työllistää:

* Seniorimarkkinat ovat kasvussa saavuttaen huippunsa ensi vuosikymmenen alussa.

* He ovat oppineet ja osaavat työnsä,

* Ikääntyvien henkilöiden määrä asiakaskunnassa lisääntyy nopeasti. Heidän palkkaamisensa osoittaa, että välität ikääntyvistä ja haluat palvella myös heitä. Monet ikääntyneet asiakkaat tuntevat olonsa luontevammaksi ikäistensä palvellessa heitä,

* Seniorit ovat yleisesti ottaen luotettavampia. He ovat tehneet uransa ja työpaikan vaihtaminen ei ole yleensä optio. Samoin heillä ei ole lapsia sairastumassa tai kouluikäisiä kyydittävinä kouluun ja harrastuksiin,

* He ottavat työnsä vakavammin. He ymmärtävät, että heidän on vaikeampi saada työtä ja siksi olemassa oleva työpaikka on heille tärkeämpi kuin nuorille, jotka vaihtavat paikkaa parempien etujen perässä herkästi. Kuinka paljon maksaa uuden työntekijän koulutus tai työntekijän erottaminen?

* Seniorit tietävät, että mikään työpaikka ei ole täydellinen ja heillä on myös kokemusta työskentelystä henkilöiden kanssa, jotka eivät ole täydellisiä. He tietävät, että asiakkaat eivät ole täydellisiä ja ovat oppineet tulemaan toimeen heidän kanssaan. Tästä johtuen he harvoin jättävät työpaikkansa siksi, että se ei ole täydellinen,

* Eläkkeellä olevien seniorien palkkaaminen projektitöihin on edullisempaa, koska työ on määräaikainen. Maksettavaa palkkiota voi myös alentaa saatava eläke. Mikäli palkataan ikääntynyt henkilö, hän pysyy paremmin työssään kuin nuoremmat ja heillä on yleensä vankempi ammattitaito, jolloin koulutusta ei tarvita samassa määrin,

* Vaikka senioreille romantiikka ei ole vierasta, on epätodennäköistä, että he haaskaavat työnantajan aikaa flirttiin työpaikalla. Emotionaalisesti stabiilien työntekijöiden tehokkuus on parempi kuin parempaa puoliskoaan tai vihreämpää laidunta etsivien,

* Seniorit ovat oppineet monta tärkeää läksyä työuransa aikana, joista huuli pyöreänä katsovat nuoret eivät edes osaa kuvitella seuraavaan kahteenkymmeneen vuoteen,

* Seniorit eivät ole yhtä vahvoja ja nopeita kuin nuoremmat, mikäli kuitenkin heille tarjotaan oikeat työkalut ja hieman apua raskaimmissa töissä, he todennäköisesti selviävät tehtävistään nopeammin, paremmin ja vähäisemmällä työnjohdolla,

* Seniorit muistavat ja ymmärtävät jokapäiväisen kohteliaisuuden merkityksen ja tehon asiakaspalvelussa. He ymmärtävät, että asiakas ei ole kiusankappale vaan syy siihen, että heillä on työpaikka,

* Etiikka on voimakkaammin mukana heidän työssään. Ystävällisyys, hymy ja kädenpuristus tuovat asiakkaan takaisin. He tietävät, että heidän työpaikkansa ei ole kiveen hakattu vaan, että työn tekeminen kunnolla on helpompaa kuin uuden työpaikan löytäminen.

Ikääntyvien työntekijöiden työllistämisen esteistä (tutkimus USA)

* Vanhemmat työntekijät kohtaavat useita haasteita säilyttääkseen työssä vaadittavat taidot,

* Työnantajien ongelmia pitää ja palkata vanhenevia työntekijöitä

Ø Työnantajilla saattaa olla ikääntyvistä ja ikääntyneistä poikkeuksellisia kuluja. Yhdysvalloissa sairasvakuutusmaksu on melkein kaksinkertainen yli 55-vuotiailla. Suomessa riskinä ovat puolestaan sairaseläkkeen kustannukset,

Ø Joillakin työnantajilla on kielteinen asenne seniorityöntekijöihin. 45 -74 vuotiaista työntekijöistä 2/3 ilmoittaa todistaneensa ikäsyrjintää,

* Vanhemmat työntekijät ilmoittavat tietyn työpaikkajoustavuuden auttavan heitä pysymään työkykyisinä pidempään

Ø Joustavat työjärjestelyt ja muut ei-taloudellisesti vaikuttavat työn rakenteelliset muutokset, ovat ikääntyneille tärkeämpiä kuin palkka,

Ø Vanhemmat työntekijät ilmoittavat myös toiveensa lyhyempään työaikaan ja pitempiin lomiin,

Ø Yli kolmannes tutkituista ilmoitti lyhyemmän työajan tärkeimmäksi työssäjaksamisen perustaksi.

* Työnantajat ovat alkaneet kehittää joustavia vaihtoehtoja ikääntyville työntekijöille

Ø Julkiset työnantajat ovat kehittäneet innovatiivisia eläköitymissuunnitelmia,

Ø Yksityiset yritykset ovat hitaasti kehittäneet vaihtoehtoja ikääntyville työntekijöille:

§ uudelleenkoulutus työpaikalla, työnvaihto-ohjelmat, osa-aikatyöt, työn jakaminen (job-sharing)

* Millaisia ovat seniorityöntekijöiden työn jatkamisen skenaariot?

Ø Yli 60-vuotiaiden määrä kasvaa yli 60 % vuoteen 2030 mennessä,

Ø Työvoimapula tulee aiheuttamaan kysyntää seniorityöntekijöistä ja toisaalta paineita pitempään työssäpysyvyyteen,

Ø Julkisen sektorinen demografinen rakenne on erittäin epäedullinen pienen vaihtuvuuden johdosta. Ulkomaisen kielitaidottoman työvoiman käyttö perustuslain edellyttämissä palvelutehtävissä on mahdotonta,

Ø Suuri osa johtotason henkilöistä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla kuuluu suuriin ikäluokkiin. On syntymässä kokeneiden johtajien tyhjiö,

Ø Monet ikääntyvät haluavat jatkaa työelämässä. Työ on suurille ikäluokille ja heitä edeltäville ikäluokille elämän laadullinen tekijä. Se tarjoaa hyödyllisyyden tunteen, parantaa mentaalista terveyttä ja siten myös ylläpitää fyysistä kuntoa,

Ø Useiden yrittäjien osalta eläketurva ei ole riittävä ja edellyttää työnteon jatkamista. Eläkejärjestelmien väliinputoajilla on samankaltainen tilanne,

Ø Suuri joukko ikääntyneitä ei halua tai pysty jatkamaan työelämässä. Monet krooniset ja työperäiset sairaudet estävät työssä jatkamisen.

Suosituksia

Niin yritykset kuin julkinen sektorikin ovat lähitulevaisuudessa suurenevan ongelman edessä. Noin puolimiljoonaa suurten ikäluokkien työntekijää siirtyy eläkkeelle. Nyt on siis yhdestoista hetki tehdä, mitä on tehtävissä. Organisaatiot voivat käyttää seuraavia vaiheita määritelläkseen tilanteensa kohdatakseen tulevan osaamisvajeen:

* Analysoi työvoiman demografinen rakenne: Ammatillinen osaaminen nousee todennäköisesti merkittäväksi tekijäksi. On arvioitava osaamisen korvattavuus työvoiman tarjonnan puitteissa,

* Potentiaalisten ratkaisumallien identifioiminen: Parhaiden käytäntöjen löytäminen Suomessa saattaa olla vaikeaa, ellei mahdotonta. Muualta sen sijaan on löydettävissä best-practise-malleja,

* Sovella organisaation tarpeisiin: Tässä vaiheessa monet organisaatiot haluavat laskea sijoitettavan pääoman tuoton. Metodien identifioiminen ja onnistumisen mittaaminen ovat tärkeitä askeleita kohti ohjelmien kehittämistä ja ylläpitämistä. Sovellusten sopivuuden ja käytettävissä olevien resurssien pohjalta valitaan parhaiten sopivat ohjelmat ja niiden implementoinnin aikataulut,

* Suunnittele ohjelmien yksityiskohdat: Jokainen ohjelma on suunniteltava yksilöllisesti soveltumaan kohteeseensa,

* Kiinnitä erityinen huomio implementointiin: Monet hyvät ideat kompastuvat huonoon toteutukseen, eivätkä pysty tuottamaan potentiaalista hyötyjään,

* Valvo tuloksia ja ohjelmien hyödyntämistä: Käytä ennalta määriteltyjä mittareita/tavoitteita onnistumisen tason mittaamiseen,

* Evaluoi: Tarkkaile, mitä hyötyjä on saavutettu ja ovatko ne uhrattujen panosten arvoisia,

* Hienosäädä tarpeen mukaan: Useimmat ohjelmat edellyttävät hienosäätöä ja suuntausta toimintaympäristön muuttuessa. Yleensä kysymykseen tulee ohjelmien laajentaminen. Monet organisaatiot haluavat myös aloittaa testaamalla pienemmillä ohjelmilla ja mikäli ne tuovat suunnitellun hyödyn, laajentaa niitä matkan varrella.

Mahdollisuudet Suomessa

Kädentaitojen katoaminen Suomesta on monilla tahoilla todettu tosiasia. Oppipoika, kisälli ja mestari-järjestelmä on korvattu teoreettisella koulutuksella. Byrokratia puolestaan rajoittaa oppisopimusjärjestelmän käyttöä. Suomen kaltaisissa hyvinvointivaltioissa kulttuuri on muodostunut kovin erilaiseksi verrattuna liberaalitalouksiin. Tästä johtuen mahdollisuudet ovat ehkä rajoittuneempia kuin ko. maissa.

On olemassa selvää näyttöä siitä, että normaalisti eläkkeelle jäävät hyväkuntoiset ammattilaiset ovat palanneet takaisin työelämään ”vapaina taiteilijoina”. Monet sanovat, että ”eivät jaksa” olla eläkkeellä toimettomina. Yrityksissä on paljon tilapäisiä tehtäviä, joihin nykyisin palkataan vuokratyöntekijöitä eripituisiin töihin. Näissä töissä ammattitaito on yleensä tärkeää ja jaksamisen tarve lyhytaikaista.

Mahdollisia ikääntyvien tai eläkkeellä olevien henkilöiden työllistämiskohteita:

* Tilapäiset työt, joihin käytettäisiin vuokratyöntekijöitä,

* Vuokratyöyritykset,

* Lomien ja muiden vapaiden tuuraukset,

* Työhön opastaminen, johon yleensä organisaatiossa ei tahdo kellään olla aikaa, mutta joka esimerkiksi tapaturmavakuutuskorvauksia maksettaessa edellytetään ja saattaa aiheuttaa maksun lykkääntymisen tai peruuntumisen. Eläkkeellä olevilla ammattilaisilla on tieto ja taito tällaiseen työhön,

* Yritysten sisäinen koulutus: Organisaation eri tasoilla edellytetään monenlaista koulutusta, jota yrityksen entiset työntekijät tuettuina lisätiedoilla tai omalla kokemuksellaan voivat hoitaa,

* Oppisopimuskoulutus työpaikoilla. Kuten edellä toimivassa organisaatiossa ei usein tahdo olla aikaa oppisopimusoppilaiden koulutukseen. Etenkin teollisuudessa on runsaasti tehtäviä, joissa vain työssä oppimalla voi saavuttaa tarpeelliset taidot. Yhä enemmän valitetaan, että ammattikouluista ei valmistu osaajia tiettyihin töihin, koska näitä ammatteja ei enää opeteta lainkaan tai opettajilta puuttuvat vaadittavat taidot,

* Projektitehtävät: yrityksissä on yhä useammin erilaisia ja eriasteisia projekteja, joissa vaaditaan erityisosaamista ja taitoja. Tarina kertoo, että viimeisen lumimyrskyn aikana New Yorkissa ainoa työntekijä, joka selvisi aamulla töihin, oli seniori-nainen, joka tiesi miten tilanteessa tulee menetellä,

* Tiimityöt: yrityksissä tarvitaan myös yhä enemmän tiimien muodostamista ja tiimityötä, jossa vaaditaan hyvin monipuolisia asiantuntijoita,

* Ruuhka- ja sesonkihuippujen tasaamiseen: yritysten on kannattavuutensa ja olemassaolonsa kannalta yritettävä pitää toimitusaikansa asiakkaiden hyväksymissä puitteissa. Eioon myyminen ei ole kovin kauan hyväksyttävää. Asiakkaat menevät sinne, mistä tuotteita saa, eivätkä jää odottamaan,

* Markkinatutkimukset ja selvitykset,

* Seniorikansalaisten palvelussa. Eläkeläisten määrän lisääntyessä myös heidän määränsä asiakkaina lisääntyy. Moni vanhempi asiakas tuntee itsensä vaivautuneeksi rasta- tai harjastukkaisen purukumia jauhavan myyjän palvellessa. Nuorten ja vanhojen makutottumukset poikkeavat toisistaan myös tavalla, joita sukupolvien välinen raja ei ylitä,

* Nuorisotyö ja vanhustyö kuten isovanhemmuuspalvelut ja työt, joissa vanhat auttavat vielä vanhempia,

Vanheneminen on ihmisen eräs kaikkein yksilöllisimpiä ominaisuuksia. Toimintakykyyn vaikuttavat paitsi geenit myös elämän tavat. Kaliforniassa työskentelee sydän kirurgi, joka tekee 3 – 4 leikkausta viikossa. Hän on 92-vuotias. Itse asiassa vain mielikuvitus ja asenteet ovat ikäihmisten osaamisen hyödyntämisen esteinä. Suomessa on ehkä totuttu liikaa siihen, että yritykset saavat yhteiskunnalta kaiken tarvitsemansa työvoiman valmiina. Tämä vanhakantainen malli ei tulevaisuudessa enää toimi. Työvoimapulan lisääntyessä kilpailu siitä kiristyy. Ministeriöt, TE-keskukset ja työvoimaviranomaiset eivät pysty kilpailemaan työvoimasta työnantajien puolesta, vaan niiden on itsensä aktivoiduttava. Niiden on perustettava eläkkeellä olevien työntekijöidensä alumneja työhön halukkaista henkilöistä.

Tulevaisuuden työvoimakilpailussa nopeat voittavat hitaat. Valtion ja kuntien on varauduttava kilpailuun samalla tavoin kuin yritysten. Useissa tapauksissa yhteiskunta itse toimii omien tavoitteidensa vastaisesti. Yritykset voivat pahimmassa skenaariossa muuttaa toimintapaikkaansa, mutta yhteiskunta ei voi rajoilleen mitään. Yhteiskuntaorganisaatiot eivät voi hitaina ja byrokraattisina kilpailla palkoilla ja muilla eduilla. Niiden on varauduttava hyödyntämään niitä mahdollisuuksia, joita omat eläkkeelle siirtyvät tarjoavat.

No Comments »

Inflaatioelvytys

Talouskriisi on jo päättäjienkin mielissä aiheuttanut kauhuskenaarioita. Tämä lienee johtanut siihen, että jopa eduskunnan puhemies Sauli Niinistö on vihjannut inflaation käyttämistä lamavelkojen maksuun. Mutta mikä se sellainen inflaatioelvytys on ja miten se toimii silloin, kun ei ole kysyntää?

Normaalisti inflaatio kasvaa silloin, kun kysyntä ylittää tarjonnan. Tällöin valmistajat ja myyjät nostavat hintojaan ja siten testaavat kuluttajien ostohaluja ja maksukykyä. Valitettavan usein kuluttajien sietokyky tulee globaalitaloudessa vastaan melko samaan aikaan eri puolilla maailmaa, kuten nyt on käynyt.

Lama on johtanut siihen, että valtiot eri puolilla maailmaan ovat ryhtyneet torjumaan lamaa elvytyksellä. Ne elvyttävät aloja, joiden katsotaan pitävän yllä ja lisäävän työllisyyttä. Kulutusta yritetään elvyttää alentamalla veroja. Suoraan rakennusinvestointeihin menevä raha työllistää parhaiten, koska rakentaminen vaikuttaa monille muille aloille.

Verojen alentaminen siinä tarkoituksessa, että se lisää nimenomaan kotimaista kulutusta, ei ole mitenkään varmalla pohjalla. Ihmiset voivat käyttää rahansa kaikkeen muuhunkin kuin kotimaisiin palveluihin tai tavaroihin. Veroelvytykseen joudutaan yleensä ottamaan lainaa, joka on maksettava aina takaisin. Takaisin maksuun ei yleensä riitä pitkäkään nousukausi, kuten nyt on nähty. 1990-luvun lainoista on vieläkin suuri osa maksamatta. Maksu edellyttää verojen korotusta, joka puolestaan vähentää kulutuskysyntää.

Lainojen arvoa voi alentaa ainoastaan inflaatio. Valtiot voivat ruokkia inflaatiota keinotekoisesti lainojen arvon alentamiseksi. Yleisin keino tähän on ollut rahan painaminen. Seteleitä painetaan lisää tarpeen mukaan. Kun sitä jaetaan liikenteeseen elvytyksen muodossa, se lisää kysyntää ja sen myötä inflaatiota.

Yhdysvallat voisi periaatteessa käyttää tätä keinoa selviytyäkseen laman veloista, mutta se on kyseenalainen keino. Inflaation lisäksi dollarin arvo kansainvälisillä markkinoilla laskisi voimakkaasti, joka puolestaan lisäisi kotimaista inflaatiota ja saattaisi maailman kaupan jälleen epäjärjestykseen. EU:ssa rahan holtiton painaminen on jo huomattavasti vaikeampi asia. Jäsenmaat ovat hyvin erilaisissa taloudellisissa tilanteissa. Suurimman ongelman kuitenkin muodostaisi se, miten lisääntynyt rahamäärä jaetaan jäsenvaltioiden kesken. Suuren kysymyksen muodostavat vielä euron ulkopuoliset maat. Ruotsi kikkailee jo täysin devalvoimalla kruunuaan tarpeen mukaan. Suuri kysymys on myös, miten Baltian maat selviävät kriisistä?

Euroopan keskuspankin eräs tärkeimpiä tehtäviä on ollut inflaation hillitseminen Euroopassa. Tähän sopii varsin huonosti inflaation tietoinen lisääminen velkojen arvon alentamiseksi. Kansalaisilta voisi mennä luottamus EU:in lopullisesti .

No Comments »

Elvytystä vai informaatiosotaa?

Suomi on monien muiden maiden mukana julkistanut oman miljardipakettinsa, jota kutsutaan korskeasti elvytyspaketiksi. Jos katsotaan tarkemmin näiden miljardien taakse, niin voidaan huomatta olevan riippuvaisia muista kuin kunnista ja hallituksesta. Tällaisessa tilanteessa varmaa elvytystä on vain yhteiskunnan omat suorat investoinnit yhteiskunnan rakenteisiin.

Tarkasteltaessa lähemmin esimerkiksi vientitukia, ne realisoituvat vain, jos maan teollisuuden tuotteilla on vientikysyntää. Oman kokemukseni mukaan vientitakuiden hakuprosessi on niin hidas ja yksityiskohtaisesti asiakkaiden luottotiedoista riippuva, että kaupat ovat jo menneet muiden maiden kilpailijoille ennen, kuin päätökset syntyvät.

Pankkien pääomatukien vaikutus puolestaan riippuu siitä, meneekö tuki realisoituvien luottotappioiden hoitoon, vai tarpeessa olevien yritysten rahoitukseen. Tämä tuki siis riippuu kolmesta tekijästä pankeista, yrityksistä ja kysynnästä.

Finnveralle annetut takuu- ja lainavaltuudet ovat ehkä suorin keino vaikuttaa yritysten pahenevaan tilanteeseen. Tämäkin riippuu siitä, kuinka nopeasti Finnveran organisaatio pystyy reagoimaan nopeasti kasvavaan kysyntään. Rahoitusyhtiön normaalikin hakuprosessi on melko hidas, joten on syytä epäillä sen kykyä toimia, kun kysyntä lisääntyy moninkertaiseksi.

Tuotekehityksestä puhuminen puolestaan on tietämättömyydestä syntynyttä. Tie tuotekehityksestä markkinoitavaan tuotteeseen kestää niin kauna, että seuraavakin lama jo ehtii tulla. Tuotekehityksen on oltava jatkuvaa toimintaa, mutta tuotteet ovat valmiita markkinoille riippumatta laman aikataulusta.

Kaiken kaikkiaan laman torjunta pitäisi aloittaa hyvissä ajoin ennen laman alkua. Silloin kun lama on jo päällä, ollaan pahasti myöhässä.

No Comments »

WP Login