Small Business Act for Europe – uutta potkua pienille yrityksille

Suomen lähes ainoa saavutus yrittäjyyden aseman parantamiseksi Suomessa, joka EU:n kuvioissa on mainittu, on TE-keskusjärjestelmän luominen. Suomi toi sitä ylpeänä esiin ennen, kuin siitä oli saatu minkäänlaisia kokemuksia. Se tulisi olemaan ainoa yhden luukun järjestelmä Euroopassa. Käytäntö kuitenkin oli hyviä aikeita karumpi ja kantava periaate jäi toteutumatta. Keskuksista tuli ministeriöiden paikallisen valtakamppailun näyttämö.

Monissa muissa maissa asiat eivät ole sen paremmin, vaan maailmantalouden haasteista huolimatta hallitukset yrittävät pitää vaikutusvaltaansa yllä ajattelemalla kuten ennen globalismin ylivaltaa. Lamat ovat kuitenkin yleensä olosuhteita, joissa taloudellinen evoluutio eli Bionomia alkaa jyrätä kuppikuntaisuutta. 1990-luvun lama loppui Suomessa liian varhain, koska julkisen sektorin rakenteita ei ollut vielä pakko remontoida.

Suomalaisilta yrittäjiltä kaikessa hiljaisuudessa on valmisteltu uutta lainsäädäntöä (Euroopan pienyrityslaki), joka pakottaa kansallisvaltiot parantamaan pienten yritysten toimintamahdollisuuksia. Lain lanseeraus tapahtuu Euroopan Pk-yritysviikolla toukokuussa 2009. En ole Suomessa nähnyt asiasta virallisesti mitään, joten täällä sitä ei kait sitten järjestetä. Myöskään Eurooppatiedotus ei ole asiaan liittyen julkaissut mitään suomenkielellä.

Yhteistä eurooppalaista lainsäädäntöä helpottamaan Pk-yritysten toimintaa

Tämän lainsäädännön erona on se, että hallinnolliset päätökset on alistettava Pk-testille ennen niiden käyttöönottoa valtakunnallisella tasolla. Tähänastinen vastaava toiminta on ovelasti kierretty TEM:n virkamiesten toimesta, joten toivoa sopii, että yrittäjäjärjestö ei salli tällaista toimintaa jatkossa. Uudella lainsäädännöllä EU pyrkii seuraavaan:

· Hallituksen päätöksenteossa on huomioitava, etteivät ne aiheuta tarpeettomia kustannuksia yrityksille,

· Uuden lainsäädännön on suojeltava mikro- ja pienyrityksiä lainsäädännön negatiivisilta vaikutuksilta,

· Lakien voimaantulolle on asetettava yhteinen ja riittävän pitkä voimaantuloaika, jotta yritykset pystyvät varautumaan lakisääteisiin velvoitteisiinsa. Tämä edellyttää hallitusten päätöksiltä ennustettavuutta ja luotettavuutta,

· Pk-yritysten ei tarvitse raportoida hallinnolle kuin ainoastaan kerran vuodessa. Suomella on tässä erityinen ongelma, koska suomalaiset yritykset joutuvat raportoimaan useille muillekin tahoille kuin vain valtion hallinnolle,

· Yritysten perustaminen tulee järjestää siten, että se voi tapahtua yhdessä pisteessä (one-stop-shop),

· Lainsäädäntö tulee myös helpottamaan pääsyä yhteismarkkinoille ohjaamalla resursseja rahoitukseen ja tuotekehitykseen. Rahoitus tulee todennäköisesti EIB:ltä, jonka varoja Suomessa hallinnoi Finnvera,

· Societas Privata Europea” tekee mahdolliseksi sen, että kaikki eurooppalaiset yritykset toimivat saman yhtiölainsäädännön mukaan. Tämä helpottaa yritysten toimintaa koko EU:n alueella,

· European Investment Bank EIB laajentaa tuotevalikoimaansa tuomalla markkinoille uuden Pk-yrityksille tarkoitetun mezzanine rahoituksen. Tämä on eräänlainen ”väliinputoajan” rahoitusväline. Lisäksi markkinoille tuodaanmikroluottoja ja cross-border venture-luottoja (rajat ylittävää riskirahoitusta).

· Uusi General Block Exemption Regulation antaa hallituksille mahdollisuuden antaa tukea Pk-yrityksille ilman, että siitä tulee ilmoittaa Komissiolle. Pienten yritysten tukemista ei siis katsota enää kilpailua vääristäväksi tekijäksi,

· Late Payment Directive puolestaan merkitsee sitä, että yritykset saavat maksun laskuistaan 30 päivän kuluessa. Tämä ainakin suhteessa hallintoviranomaisiin nähden. Tätä pidemmät maksuajat ovat lainvastaisia. Paljon kuitenkin riippuu siitä, miten erääntyneiden maksujen perintä hoidetaan käytännössä. Tämä koskee erityisesti rajat ylittävien maksujen perintää,

· Erasmus for young entrepreneurs mahdollistaa nuorten yrittäjien mahdollisuuden tutustua ja mahdollisesti harjoitella muiden EU-maiden Pk-yrityksissä. Tämä antaa nuorille yrityksille mahdollisuuden luoda Euroopan laajuisia verkostoja ja parantaa yritysten kilpailukykyä globaalilla tasolla,

· ALV:n pysyvä alentaminen työvaltaisille aloille kuten parturikampaamot, ravintolat, suutarit, korjauspalvelut jne., jotka ovat tyypillisiä pienyritysaloja, parantaa työllisyyttä. Suomi on tässäkin poikkeus moniin muihin EU-maihin verrattuna, koska meillä paljon suurempia kuluja ovat muut kustannukset kuten eläkkeet, sairausajan palkat jne.,

· EU on perustanut myös Pk-yrityksiä palvelevia keskuksia Kiinaan ja Intiaan. Ne kilpailevat ilmeisesti Finpron kanssa.

Koska Suomen kustannusrakenne on hyvin paljon muista EU-maista poikkeava, suomalaiset yritykset jäävät vielä näidenkin toimenpiteiden jälkeen epäedulliseen asemaan kilpailussa muiden EU-maiden yritysten kanssa. Suomessa on aikoinaan valittu linja, jossa yrityksille on sälytetty huomattava osa maksuja, jotka muissa maissa kerätään verojen muodossa.

Comments are closed.


WP Login