Perimmäisten totuuksien äärellä

Toisin kuin 90-luvun laman aikana kaikki näyttävät olevan nyt kiinnostuneita yritysten toimeentulosta. Pekkarinen jopa asetti Antti Tanskasen tutkimaan tilannetta ja ehdottamaan toimenpiteitä pk-yritysten rahoituksen turvaamiseksi. Niin hyviä kuin ehdotukset ovatkin, ne ovat entisen pankkiirin tekemiä ja niissä katsotaan yrittäjää ylhäältä nenänvartta pitkin. Tämä johtuu siitä, että kokemusta ruohonjuuritasolta ei ole, eikä todennäköisesti tavallista yrittäjää ole myöskään kuultu.

Niin paljon kuin erilaisia tukia halutaankin jakaa Finnveran tai pankkien kautta, niin lainojen myöntäminen tapahtuu aina subjektiivisesti sen myöntäjän lähtökohdista. Lisäksi lainotukseen vaaditaan aina melkoinen paperisota ja aina yleensä vakuuksia. Tässä vaiheessa jo kolmea vuotta nuoremmat yritykset ovat pulassa, koska niiden vakuudet ovat täydessä käytössä. Tärkeämpää siis kuin raha ovat vakuudet lainojen saamiseksi ja näihin pitäisi panostaa nimenomaan Finnveran kautta, koska se on ainoa merkittävä riskirahoittaja Suomessa. Myös eläkerahastojen takaisinlainausrahoista on keskusteltu, mutta jälleen on todettava, että niiden saaminen edellyttää aina pankkitakausta.

Viennin rahoitus Finnveran kautta sopii ainoastaan projekteihin, koska vientiasiakkaiden luottokelpoisuuden selvittäminen kestää niin kauan, että tavallisessa raaka-aine- yms.-kaupassa kaupat on tehty jo kilpailijoiden kanssa ennen, kuin luottokelpoisuus on selvitetty. Pk-yritysten vientitakuut pitäisi järjestää kokonaan toiselta pohjalta esimerkiksi siten, että vientilaskut toimivat vakuuksina esim. 75 % asti. Tällainen järjestely on käytännössä kuitenkin pakko hoitaa pankkien kautta, koska Finnveralla ei ole käytännön kapasiteettia hoitaa tällaisia päivittäisiä rutiineja.

Pankkien tulisi nyt muistaa, että 90-luvun kriisin aikana yritykset uhrattiin ja veronmaksajat pelastivat pankit. Pankkien moraalinen velvollisuus olisi nyt pelastaa likviditeettivaikeuksissa olevia yrityksiä. Markkinatalous ei kuitenkaan toimi näin ja se pankinjohtajan moraalisempi silmä on lasisilmä. Toisin sanoen pankkien pelastaminen ei luonut pankeille minkäänlaisia velvoitteita tulevaisuuden suhteen. Tämä puolestaan johtui siitä, että tukia myönnettäessä viranomaiset eivät valvoneet veronmaksajien ja kansantalouden etuja. Näin ollen en usko, että Tanskasen tai minkään muunkaan tukipaketin avulla tässä vaiheessa pystytään tilannetta pelastamaan.

Kapitalismi kyllä pelastaa itsensä, koska se noudattaa luonnon evoluutiota, jossa vahvin aina voittaa. Tämä kuitenkin merkitsee valtavasti suuria määriä viattomia uhreja. Suomen kaltaisessa holhousvaltiossa tämä puolestaan merkitsee valtion ja kuntien joutumista ennen näkemättömiin vaikeuksiin. Kun tämä tilanne vielä sattuu suurten ikäluokkien eläköitymisen huippuun, riskit tehottomalle hallinnolle voivat osoittautua kohtalokkaiksi.

Syytetyt puolustautuvat sillä, että päälle työntyvä lama tuli yllättäen. Tarkistin omista tiedostoistani asian ja totesin, että itse olen ennustanut tilanteen jo vuonna 2005 väitöskirjassani. Myös kansainvälisessä taloustieteellisessä kirjallisuudessa asiantuntijat ovat ennakoineet laman tuloa jo vuodesta 2000 alkaen. Syy siihen, miksi näitä ei ole Suomessa havaittu, johtuu kulttuuristamme, joka ei ole vielä pystynyt siirtymään suljetusta taloudesta globaalitalouteen.

Comments are closed.


WP Login