Perustuslakituomioistuimesta

Halosen ensimmäisen presidenttikauden aikana Ylessä oli ohjelma, jossa presidentille sai esittää kysymyksiä. Tällainen mahdollisuus sattui myös minun kohdalleni. Kysymykseni koski sitä, miksi Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta. Vastauksessaan Halonen vetosi perustuslakivaliokuntaan, kuten hallinnolla on tapana. Hän väitti myös, että ei kaikissa muissakaan EU-maissa ole perustuslakituomioistuinta. Yritin esittää tähän, että EUssa vain kuningaskunnista puuttuu perustuslakituomioistuin, mutta hän löi luurin korvaani. Hetken päästä Ylestä soitettiin ja sanottiin, että vastaukseen käytettävä aika loppui kesken.

Oikeustieteellisen koulutuksen saaneelta presidentiltä tällainen lausunto ja menettely ansaitsevat kritiikkiä, koska hänen on oltava tietoineen siitä, että perustuslakivaliokunnan jäsenet on valittu poliittisesti, eivätkä näin ollen edes voi vannoa tuomarinvalaa, joka tuomioistuimen henkilökunnalta vaaditaan. Toisekseen hänen tulee myös tietää, että perustuslakivaliokunnan tehtävä on valmistella, vaan ei tuomita perustuslain perusteella, kuten varsinaisen perustuslakituomioistuimen tehtäviin kuuluu.

Perustuslakien äitinä on pidetty vuodelta 1215 peräisin olevaa Magna Cartaa. Sen alkuperäinen tarkoitus oli rajoittaa Juhanna Maattoman hallinnon mielivaltaa alamaisiaan kohtaan. Samaan tarkoitukseen perustettiin Suomeen Kustaa III toimesta Hovioikeusjärjestelmä reilut 200 vuotta sitten. Myöhemmin 1.11.1999 nämä muutettiin oikeuslaitoksen uudistamisen yhteydessä hallinto-oikeuksiksi. Hallinto-oikeuksien tehtävänä on siis valvoa hallintoviranomaisten toimintaa. Harvat kuitenkaan tietävät, että hallinto-oikeuksien päätökset sitovat sellaisenaan vain kansalaisia – ei siis viranomaisia. Minulle vakuutettiin Kouvolan hallinto-oikeudesta, että mikäli viranomaiset eivät noudata heidän päätöksiään, heillä ei ole toimivaltaa asian suhteen.

Tärkeä kysymys siis onkin se, miksi hallinnon alalla virkamiesten tekemät rikokset poikkeavat kansalaisten tekemistä rikoksista? Johtuuko tämä siitä, että virkamiehillä on suuremmat perustuslailliset oikeudet kuin hallintoalamaisilla? Tämä voisi myös selittää sen, miksi hallintokoneisto vastustaa perustuslakituomioistuinta. Miksi hallinnon tekemiä rikkomuksia ja rikoksia ei voida käsitellä käräjäoikeuksissa? Miksi Kelan tekemiä virheitä ja rikkeitä ei myöskään voida käsitellä käräjäoikeuksissa vaan Vakuutusoikeudessa? Eräs edesmennyt lakimiesystäväni totesi, että Suomessa valtio on aina hieman enemmän oikeassa kuin yksityinen, iso yritys on aina hieman enemmän oikeassa kuin pieni ja kansalainen on aina vähemmän oikeassa kuin kaikki edelliset!

Perustuslakituomioistuimen puute selittää myös osiltaan sen, miksi kunnat ovat siinä tilassa, missä ne nyt ovat. Yksityiset kansalaiset eivät voi vaatia perustuslaillisia oikeuksiaan, joita kunnat joutuvat tahtomattaan rikkomaan. Tämä johtuu siitä, että kunnilla ei ole mitään mahdollisuutta puolustautua eduskunnan ja hallitusten mielivaltaa vastaan. Tämän epäkohdan perustuslakituomioistuin voisi poistaa ja siksi hallintokoneisto sitä vastustaa viimeiseen virkamieheen! Perustuslakivaliokunnan ainoa tehtävä on valvo, että valtakunnassa on demokraattisen oikeusvaltion edellyttämä lainsäädäntö ja oikeusjärjestelmä. Nykyisin ei valitettavasti näin ole!

Comments are closed.


WP Login