Läntinen taantuma

Uutistietojen mukaan taantuma on saavuttamassa myös Eestin toisen tasavallan ensimmäistä kertaa sen historiassa. Eesti on tähän asti nauttinut Euroopan nopeimpiin kuuluvasta taloudellisesta kasvusta. Eesti ei valitettavasti ole yksin tämän taantuman kanssa vaan se koettelee myös suuria läntisiä talousmahteja. Rakentaminen ja sen kehitys ovat aina toimineet taantumien ja lamojen indikaattoreina. Tämä johtuu siitä, että rakentaminen vaikuttaa kaikkiin tärkeisiin teollisuuden ja palvelujen aloihin.

Tilastot kertovat, että asuntojen myynti on romahtanut USA:n lisäksi Britanniassa, Irlannissa, Espanjassa, Saksassa ja myös Suomessa. Tätä tärkeämpää on se, että uusia rakennustöitä on aloitettu entistä vähemmän. Vielä valitettavampaa on se, että tilastotiedot ovat aina reaaliaikaa huomattavasti jäljessä. Tästä johtuen tilannetta voi seurata reaaliaikaisesti vain seuraamalla tai toimimalla rakennustarvikekaupassa.

Sahatavaramarkkinat romahtivat Yhdysvalloissa vajaat kaksi vuotta sitten. Saksaan oli rakennettu yli 6 miljoonaa kuutiometriä sahatavarakapasiteettia Yhdysvaltain markkinoita varten. Tämä määrä vapautui hitaasti Euroopan markkinoille samaan aikaan, kun kysyntä alkoi hiipua myös Euroopassa. Jostain merkillisestä syystä Venäjän uudet korkeat puutullit sattuvat samaan suhdannevaiheeseen. Vai onko se sattumaa? Suomelle tämä merkitsee jyrkkää sahateollisuuden alasajoa. Lomautuksista on ilmoitettu jo Stora Enson, UPM:n ja Finnforestin osalta. Lomautukset eivät kuitenkaan riitä, vaan kapasiteettia on suljettava lopullisesti.

Suurin osa sahauksesta Eestissä on myös perustunut Venäjältä tuotavaan tukkiin, joten vaikutukset tulevat näkymään myös Eestissä. Eestiläiset yritykset ovat jo kyselleet tukkia Suomestakin pitääkseen laitoksensa käynnissä. Toistaiseksi tämä koskee vain mäntytukkia, mutta koska Saksassa kuusitukki maksaa alle puolet siitä, mitä se maksaa Suomessa, josta johtuen myös Balttien sahatavara on joutunut kovan hintapaineen alle vientimarkkinoiden taantuvassa kysynnässä.

Mitä taantuma vaikuttaa Eestissä?

Eestin taloudellinen kasvu ei ole sitä, mitä tilastot kertovat. Korkean inflaation vallitessa talouden kasvuluvut on oikaistava inflaation vaikutuksella, jotta todelliset nettoluvut saataisiin esiin. Tämä johtuu siitä, että kasvulukuihin sisältyy myös toteutunut inflaation. Eestiläisten yritysten kilpailukyky on hiipunut vuosien varrella kiinteän valuutan ja voimakkaan inflaation myötä. Toisaalta yrityksillä ei myöskään ole ollut suurta kiinnostusta investointeihin uuteen teknologiaan ja automatisointiin.

Tällainen kehitys on tyypillistä siirtymätalouksissa. Omistajien elintason kohottaminen kohtuullisellekin tasolle vähentää yritysten investointimahdollisuuksia. Käytännössä tämä johtaa siihen, että kilpailukyvyttömät yritykset joutuvat poistumaan markkinoilta. Tämä puolestaan aiheuttaa työttömyyttä, verotulojen vähenemiseen ja lopulta valtiontalouden suuriin alijäämiin. Mikäli kulutus on perustunut ulkomaiseen velkapääomaan ja myös valtiontalous on velkaantunut, ollaan todella uhkaavassa tilanteessa.

Rakennustarvikkeiden kauppa Eestistä Suomeen on hiipunut jo jonkin aikaa johtuen kysynnän vähenemisestä ja kilpailukyvyn heikkenemisestä. Tämän lisäksi eestiläisiä rakennusmiehiä tarvitaan Suomessa entistä vähemmän, koska myös heidän palkkatasonsa Suomessa on noussut ja rakentaminen näyttää tänä vuonna laskevan jopa 30 %. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että työvoiman tarjonta ja työttömyys lisääntyvät jo tämän syksyn kuluessa Eestissä. Tämä koskee myös Suomea, jossa kuitenkin suurten ikäluokkien eläkkeelle lähteminen leikkaa työttömyyttä.

Kaikki indikaattorit siis viittaavat siihen, että taantuma Eestissä muuttuu nopeasti lamaksi. Koska Eestin talous on samalla tavoin avoin kuin Yhdysvalloissakin, on laman seurauksia arvioitava sen perusteella, mitä Yhdysvalloissa on tapahtunut. Pienellä liberaalilla kansantaloudella on kuitenkin paremmat mahdollisuudet selviytyä lamasta nopeammin kuin suurilla. Tämä kuitenkin edellyttää tosiasioiden tunnustamista ja poliittista yksimielisyyttä.

Comments are closed.


WP Login