Archive for syyskuu, 2004

Tanskan malli

Tanskan malli on noussut päivän puheenaiheeksi maassamme. Mikä on Tanskan malli? Lyhyesti se on pk-yritysten kannalta sellainen, missä yritykset eivät maksa mitään palkansivukuluja. Yritykset eivät siis maksa sv-maksuja, työttömyysvakuutusmaksuja eivätkä mitään muitakaan sosiaaliturvaan tai eläkkeisiin liittyviä maksuja. Työnantaja ei maksa tuntipalkkaisten kesälomia, vaan lomapalkka sisältyy tuntipalkkaan. Kuukausipalkkaisilla on palkallinen loma. Nämä asiat selviävät Euroopan komission raportista Sosiaaliturva unionin jäsenmaissa (1997).

Työttömyysturva on palkkasidonnainen ja erittäin hyvä. Sen maksaa valtio verotuloista. Vastapainona on kuitenkin työvelvoite. Mitä tahansa työtä on otettava vastaan missä tahansa. Tähän vastataan meillä, että sitä ei voi soveltaa Suomessa suurien etäisyyksien vuoksi. Selityksiä. Etäisyydet eivät Tanskassa tosin ole suuria, mutta ne ovat siltojen tai lauttojen takana. Siirtyminen maitse Kööpenhaminasta Århusiin kestää 5-6 tuntia. Samassa ajassa ajaa Suomessa vähintään 350 kilometriä.

Tanskan malli perustuu ratkaisuihin, jotka tehtiin jo 1980-luvun alkupuoliskolla. Tanskan talous oli tuolloin pahasti kuralla ja vaati vanhojen skandinaavisten rakenteiden totaalista muuttamista. Tuolloinen hallitus totesi silloin laajojen tutkimusten perusteella yritysten olevan tärkein tekijä kansantalouden toimivuuden takaajana. Tältä pohjalta rakennettiin hyvinvointijärjestelmä. Se perustui verotukseen, ei siis pakollisiin palkkaperusteisiin maksuihin kuten Suomessa. Järjestelmästä saa tarkemman selon osoitteesta: www.investindk.dk

Sivulta voidaan todeta seuraavia perustietoja:

  • inflaatio 2,1 % (2004)

  • yhtiövero 30 %

  • BKT per henkilö 32 000 euroa

  • ulkomaisten asiantuntijoiden tulovero 25 %

  • työntekijän sosiaaliturvamaksu 1,6 %

Maassamme Tanskan mallista puhuttaessa tuodaan esiin korkea tulovero. Tämä pitääkin tilastollisesti paikkansa, mutta silloin puhutaan kokonaisverotuksesta. Jokainen veronauhaa katsoessaan voi lisätä veroihin nauhassa olevat muut maksut. Tanskan malli oli Tanskan tietoinen valinta. Sillä tuetaan yrittäjyyttä ja yritysten toimintaa. Se on myöskin läpinäkyvä, kun Suomen järjestelmään on rakennettu piiloveroja. Ne eivät näy kansainvälisissä vertailuissa, ne rasittavat nimenomaan yrityksiä ja heikentävät työllisyyttä.

Miksi maassamme Tanskan malli otetaan esille vasta nyt kaksikymmentä vuotta myöhemmin? Kirjoitin asiasta jo kuusi vuotta sitten. Onko syynä se, että esimerkiksi Hollanti on tehnyt siitä oman sovelluksensa. Vai sekö, että se perustuu Thatcherin malliin. Suomessa vannottiin, että thatcherismiin Suomi ei koskaan ryhdy. Nyt maamme on kuitenkin tilanteessa, jossa mitkään kikkailut eivät enää toimi. On pakko tehdä todellisia ratkaisuja. On pakko puuttua rakenteisiin, kuten Saksassa tehdään. Saksassa Schröder tietää uhraavansa itsensä ja puolueensa puuttumalla rakenteisiin. Hän kuitenkin ajattelee ilmeisesti enemmän Saksan etua kuin suomalaiset poliitikot Suomen etua. Valta on Saksassakin siirtymässä yhä enemmän yrityksille – työllistäjille. Pois puoluepolitikoinnista.

Tanskan malli toteutettuna nyt aiheuttaisi kaaoksen. Kun malli toteutettiin Tanskassa, kesti melkein kymmenen vuotta niissä olosuhteissa, ennen kuin vaikutukset alkoivat näkyä. Malli toteutettiin siellä alkavan noususuhdanteen aikana. Purettavaa ei ollut yhtä paljon kuin Suomessa. Maassamme ollaan nyt tilanteessa, jossa on tutkittava ja arvioitava muissa maissa toteutettuja malleja. Niistä on rakennettava Suomen oma malli. Suomessa oli oma malli silloin, kun Suomea kutsuttiin Euroopan Japaniksi. Japani on kontillaan ja niin on sen mallioppilaskin. Suomen malli perustui silloin Neuvostoliiton kanssa käytyyn bilateraaliseen kauppaan, joka tarjosi mahdollisuuden maksaa öljy tuotteilla. Se malli oli rakennettu savijaloille. Kapitalismi etsii aina joustonsa ja mallinsa.

Mikään malli ei auta Suomea, ellei ensin myönnetä vallitsevia tosiasioita. Maailma on muuttunut ja maamme on muututtava mukana. Poliitikkojen on ryhdyttävä ajattelemaan maan ja sen kansan etua. Samalla tavoin kuin sotien aikana. Nyt vallitsee taloudellinen sota, joka vie leivän heikomman suusta silloin, kun vain voi. Konsensus on nykyisellään kuollut. Tarvitaan uusi konsensus, mutta vain siten, että osapuolet hyväksyvät vallitsevat ja muuttuneet olosuhteet.

No Comments »

WP Login