Liftari kauppalopo

Olin rakennusmestariksi valmistumiseni jälkeen ollut muutaman kuukauden teknisenä neuvojana ensimmäisessä työpaikassani, kun kollegani soitti Helsingistä. Meillä oli esittelytilaisuuksia Jyväskylässä ja hän lupasi poimia minut kyytiin matkalta. Noihin aikoihin ei ollut kännyköitä, vaan yhteyttä pidettiin asiakkaissa ja hotellista. Sain sitten yhtenä iltapäivänä viestin, että minun pitäisi olla seuraavan aamuna Helsingissä ja auto mukana. Selvisi, että sen päivän liikenne Lahteen oli ohi, joten mikä neuvoksi.
No ainoa keino oli kokeilla liftausta. Seisoin siinä sitten etelään menevän moottoritien pientareella puku päällä, kravatti kaulassa ja salkku kainalossa. Rekkakuskit katselivat pitkää, kunnes joku auto ohitti rekan ja pysähtyi vähän kauemmas. Hölkkäsin sinne ja avasin auton oven ja kukas siellä olikaan statiikan opettajani Arvi Tiainen Tekusta: Ei näytä menevän hyvin sinullakaan, hän sanoi nauraen. Kerroin sitten matkalla koko tarinan ja aamulla olin Hesassa sopimuksen mukaan. Oma-aloitteisuus palkitsee kauppamiehen!

Matkalla Lahteen selvisi, että Arvilla oli asfalttifirma ja hänellä oli keikka Jyväskylän pohjoispuolelloa. Tuohon aikaan tekun kesälomat olivat 4 kuukautta, koska tarvittiin työkokemusta, eikä opintoavustuksia tai lainoja tunnettu. Arvi hyödynsi tämän ajan asfaltoimalla teitä eri puolilla Suomea.

Kommentit pois päältä artikkelissa Liftari kauppalopo

Soteongelmat ovat olleet pitkään tilastoissa

Jouduin perehtymään Suomen väestön ikärakenteeseen eli demografiaan tehdessäni väitöstutkimusta vuosituhannen alussa. Tilastoista kävi täysin selväksi, että ikäpyramidi tuottaa suurten ikäluokkien johdosta runsaasti eläkeläisiä hyvin lyhyen ajan sisällä. Lähetin huolestani sähköposteja sekä Lahden kaupungin johtajalle, että muutamalle lahtelaiselle kansanedustajalle. Kysyin onko tähän varauduttu mitenkään. Kukaan ei vastannut, eikä muutoinkaan reagoinut asiaa.

Päättäjien ongelma oli silloin aivan sama kuin vielä nytkin. He kuuluivat työterveyspalvelujen piiriin ja julkinen sektori oli heille täysin vieras – paitsi budjetin säästökohteena. Yritin viesteissäni selittää, että muutaman vuoden kuluessa yli puolimiljoonaa ihmistä siirtyy työterveydestä julkiselle puolelle, jonka kapasiteetti ainakin Lahdessa oli jo tuolloin kovilla. Viestini eivät saaneet minkäänlaista vastakaikua.

Ihan uteliaisuudestani istuin yhden päivän Paavolan terveysasemalla ja seurasin sen toimintaa. Päivän aikana tuli muutama henkilö isojen paperinippujen kanssa. Päästessään ”tiskille” he kertoivat päässeensä eläkkeelle ja toivat tullessaan siellä printatut potilastietonsa. Ensimmäiseltä potilaalta kysyttiin kotiosoitetta. Kerrottuaan sen, hänelle sanottiin, että ette kuulu tälle terveysasemalle ja annettiin uusi osoite.

Toiselle asiakkaalle sanottiin, että heillä ei ole arkistotilaa työterveyspuolen papereille, joten ne voisi viedä kotiin. Tämä asia on nyt korjaantunut, mutta vasta muutama vuosi sitten, kun Kela käynnisti netissä kantaohjelmiston. Valitettavaa vain on, että Lahdessakin on kymmeniä tuhansia iäkkäitä, joilla digipalveluita ei ole. He eivät myöskään välttämättä osaa niitä käyttää. Vaikka ne nyt ovatkin netissä, niin monet lääkärit valittavat, että ei ole aikaa niitä kaivella. Etenkään keskussairaala ei myöskään lähetä enää potilaskertomuksia postissa kotiin, jos ei osaa pyytää.

Tilastoista on siis ollut näkyvissä soteuudistuksen tarve suurten ikäluokkien johdosta jo hyvin pitkään. Ilmeistä onkin, että sen paremmin virkamiehet kuin päättäjätkään eivät ole ymmärtäneet, mitä julkiselle sektorille merkitsee käytännössä siirtyminen yhdestä järjestelmästä toiseen. Kaksinapaista polarisoitunutta järjestelmää on ilmeisesti hyvin vaikea ymmärtää sieltä toiselta puolelta. Nytkin oppositio halua välttämättä torjua uudistuksen ja jättää eläkkeelle siirtyvät ja vanhukset heitteille.

Niinhän se tuppaa olemaan, että päättäjät ajattelevat vain ihan korkeintaan seuraavaa budjettivuottaan. Se, mitä tapahtuu 5 – 10 vuoden päästä, on muitten ja tulevien sukupolvien ongelma. Mutta vanha sanonta on, että minkä taakseen jättää, sen edestään löytää, joten tervetuloa siviiliin!

Kommentit pois päältä artikkelissa Soteongelmat ovat olleet pitkään tilastoissa

Afrikkalaisten vaellus

Kansainvaellukset erilaisista syistä eivät ole maailman historiassa harvinaisia. DNA-tutkimusten perusteella kaikki alkoi Luoteis-Afrikasta ja ympyrä sulkeutuu nyt. Toinen fakta on, että alueelliset tyhjiötkin ovat aina täyttyneet. Sotien jälkeinen syntyvyyden kasvu alkaa nyt olla kulminoitumassa, kun samanaikaisesti syntyvyys vähenee eri puolilla maailmaa ja etenkin Euroopassa. Siellä, missä syntyy paljon lapsia ja keski-ikä on suhteellisen alhainen, elinolosuhteet ovat jopa hengenvaarallisia.

Asiaa on koetettu korjata erilaisilla kehitysapuohjelmilla, mutta tulokset ovat olleet hyvin vaatimattomia. Osasyynä on ollut korruptio ja myös hallinnollisiin rakenteisiin on hävinnyt paljon varoja. Tätä taustaa vasten on todennäköistä, että valtiot sinänsä eivät voi parantaa merkittävästi elinoloja alueilla, joilta ihmiset lähtevät vaeltamaan Eurooppaan. Ratkaisevaan osaan näyttäisivät tulevan Afrikan luonnonvaroja hyödyntävät suuryritykset. Ne ovat välillisesti estäneet demokratiaa edellyttävän keskiluokan syntymistä Afrikan maihin.

Keskiluokka saa puolestaan aikaan kysyntää ja edistää näin kulutusta. Maailmantalouden kannalta olisi suuri merkitys, jos Afrikan rikkaudet jakaantuisivat tasaisemmin ja synnyttäisivät kysyntää. Tämä edellyttää täysin uutta ajattelutapaa kansainvälisissä yrityksissä ja myös uudenlaista yhteistyötä. Jospa vaikka suuret kansainväliset kulutustarvikkeita valmistavat yritykset pääsisivät yhteisymmärrykseen asiasta öljy- ja kaivosyhtiöiden kanssa ja ryhtyisivät kaatamaan autoritaarisia hallituksia ja lisäämään näin demokraattista kehitystä ja kapitalismia vauraissa valtioissa.

Nykyisessä mallissa luonnonrikkauksista vaurastuvat vain harvat ja valitut pienet piirit. Ne eivät pysty lisäämään kulutusta juuri nimeksikään. Varat jäävät veroparatiisien pankkitileille piiloon ja kansan ulottumattomiin. Muutos aiheuttaisi sen, että pakolaisuus Eurooppaan vähenisi, koska pakottava tarve pienenisi. Silloin vanhenevien kansakuntien tarpeisiin olisi valittavissa siirtolaisia tarpeen mukaan.

Ratkaisuun tarvitaan siis valtioita ja yrityksiä vaikkapa WTO:n tai YK:n koordinoimina. Kiina näyttäisi jo olevan tällä tiellä Afrikassa, jossa se rakentaa infrastruktuuria ja on itse laajasti paikalla. Saattaa siis syntyä kilpailu kiinalaisen kommunismin ja läntisen mallin välille.

Kommentit pois päältä artikkelissa Afrikkalaisten vaellus

Maakunnan liikelaitos?

Ismo Rautiainen kirjoittaa 13.6 Uusi Lahdessa, että jos maakuntauudistus tulee, niin maakuntavaltuusto ja hallitus päättävät mm. sotepalveluista. Tätä tarkoitusta hoitamaan perustetaan maakunnan liikelaitos. Sen vastuulle tulevat viranomaispäätökset kuten erikoissairaanhoito, erikoissotepalvelut jne.

Juridisesti tällainen muutos on varsin suuri, mutta muutoksen juridisista seurauksista en ole nähnyt puhuttavan missään. Liikelaitoksesta puhuttaessa oletan, että kyse on samanlaisesta osakeyhtiöstä, kuin nykyiset kuntien konserniyhtiöt ovat. Jos tämä on tarkoitus, niin tarvitaan runsaasti muitakin lakimuutoksia. Liikelaitoksen on mm. pidettävä oy-lainmukainen kirjanpito.

Kuntien konserniyhtiöissä on jo totuttu siihen, että asioita salaillaan liikesalaisuuksien nojalla. Sopiiko tällainen salailu sotepalveluihin? Tällaisen maakunnan liikelaitoksen tulos ei muodostu samalla tavoin kuin yleensä osakeyhtiöissä, vaan se perustuu suurimmalta osaltaan valtion rahoitukseen. Miten tällainen yhtiö voi toimia, kun sen hallintoelimet eivät päättää vapaasti tuloistaan ja menoistaan? Millaiset ovat ohjeet potilaiden priorisointiin?

Ongelmaksi muodostuvat myös asiakkaiden valitukset eli reklamaatiot varsinaisesta palvelutoiminnasta. Tähän asti on käytössä ollut potilasasiamies ensimmäisessä vaiheessa. Hänen valtuuksillaan on tosin päässyt vain siirtämään asioita organisaation sisällä takaisin lähtöruutuun. Varsinainen valitustie ovat sitten olleet Valvira, Potilasturvakeskus ja muut hallintohimmelit ja lopulta hallinto-oikeus. Osakeyhtiömallissa ei näitä polkuja voi enää kulkea.

Mahdolliset valitukset osakeyhtiön toiminnasta tekevät ensivaiheessa Kuluttajavalituslautakunta, josta asiat sitten siirtyvät käräjäoikeuksiin. Tietenkin on myös mahdollista varojen salliessa, haastaa liikelaitos suoraan oikeuteen. Tällaisessa tapauksessa on kuitenkin se vaara, että asiakas joutuu itse maksamaan oikeudenkäyntikulut. Vastuut myös muuttuvat, koska käräjäoikeusjärjestelmä ei silittele päitä.

Edellisen perusteella onkin syytä kysyä, millainen potilasturva on maakunnan liikelaitoksen asiakkailla? Auttaako tässä ongelmassa palvelulupaus, joka maakuntahallituksen ja –valtuuston suunnitelmissa nyt on? Siinä maakuntahallinto antaa lupauksen, liikelaitos lunastaa lupauksen ja valtio maksaa. Vaikuttaa melkoisen ongelmalliselta yhtälöltä.

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Maakunnan liikelaitos?

Kansainvälistyminen

Vienti johtaa ajan mittaan tavalla tai toisella myös kansainvälistymiseen. Muitakin syitä toki on. Vaikka Nokian vienti oli suurta ja muodosti merkittävän siivun Suomen kokonaisviennistä, niin Nokian liikevaihdosta n. 80 % oli tuontikomponentteja. Näin on monilla muillakin aloilla. Tässäkin taas kuitenkin vaikuttaa suuruuden ekonomia. Logistiikka rajoittaa jälleen kustannustehokasta tuontia, jos tuote on tarkoitettu vientiin.

Kansainvälistymisessä suomalaiset yritykset ovat tehneet paljon virheitä etenkin lähialueilla kuten Venäjällä ja Baltiassa. Ruotsikaan ei ole aivan ongelmaton kohdemaa. Suomalaiset ovat yleensä tottuneet siihen, että sana ja kättä päälle-sopimukset pitävät. Näin ei valitettavasti ole. Syitä on monia. Kansainvälisessä kanssakäymisessä on yleensä melko selkeät pelisäännöt ja kohdemaissa on yleensä lainsäädäntö, jonka mukaan mennään.

Baltian maissa lainsäädäntöä vasta opetellaan ja suurin ongelma ovat tuomioistuimet. Tuomioistuimissa on vasta vanha sukupolvi vaihtumassa ja vanhat neuvostokäytännöt ovat vielä tuomareiden aivokurkiaisissa. Kun maat liittyivät EU:in, niin tuomioistuinten henkilökuntaa ei koulutettu lainkaan länsimaisiin oikeuskäytäntöihin. Monet suomalaiset tekivätkin yhteisyrityksiä 90-luvun alkupuoliskolla vain, koska yrityksillä oli määräaikainen verovapaus. Maan toimintaympäristöä ei ajateltu lainkaan.

Tehtiin sopimus paikallisen yrityksen kanssa ja annettiin alkupääomaa. Kun tultiin kuukauden päästä katsomaan, niin pihassa oli johtajan Mersu ja kassa oli tyhjä. Menestyneet yritykset laittoivat Suomesta omaa henkilökuntaa oppimaan ja valvomaan toimintaa alusta alkaen. Kaikissa näissä maissa on kansainvälisiä tilitoimistoja, jotka hoitavat kaikki tarvittavat rahankäyttöön liittyvät tehtävät laskutuksesta palkan maksuun. Tällä tavoin päästään jo aika pitkälle ja samalla opitaan ja sopeudutaan paikalliseen kulttuuriin. Parasta on, jos kaappaa kohdemaasta 2-3 paikallista alan osaajaa ja perehdyttää heitä Suomessa yrityksen kulttuuriin ja suomalaisten tapoihin 6 – 12 kk.

Venäjä on sitten kokonaan oma juttunsa. Ne poliitikot ja virkamiehet, jotka Neuvostoliiton hajottua, suorastaan yllyttivät yrityksiä sijoittumaan Venäjälle, eivät todella ymmärtäneet, mitä tekivät! Sanonta, että venäjällä mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy, pitää täysin paikkansa. Sellainen liiketoiminta, joka on teknistä ja jota on suhteellisen vaikea oppia, on siellä aika turvassa. Tämä johtuu siitä, että venäläinen luonne ei ole kovin pitkäjänteinen. Ulkomaisia yrityksiä voidaan ihan viranomaisten suojeluksessa kaapata, eikä oikeuslaitoksesta ole mitään apua. Venäläisten suurin ongelma näissä kaappauksissa kuitenkin on se, että kannettu vesi ei pysy kaivossa.

Kansainvälistymisessä on sitten vielä huomioitava Suomen verottaja. Paikalliset verotarkastajat eivät juuri osaa kieliä, eivätkä liioin ymmärrä kansainvälisestä toiminnasta tai EU:n yleisistä käytännöistä ja säännöistä. Ainoastaan Uudellamaalla on yksikkö, jolla on jotain osaamista kansainvälistymisessä. Tiedän tapauksen, jossa paikallinen verottaja katsoi yksityisen henkilön saaneen virolaisesta yrityksestä peiteltyä osingonjakoa. Ensinnäkin Suomen verottajalla ei ole oikeutta tehdä tällaista päätöstä ulkomaisen yrityksen osalta. Tässä tapauksessa ko. henkilö ei ollut edes yrityksen osakas, verottaja oli vain olettanut, että henkilö on osakas. Vuoden 2002 verotus päättyi mittavien KRP:n tutkimusten jälkeen vasta vuonna 2005, kun hovioikeus päätti asian verottajan tappioksi.

Kansainvälisen toiminnan yhteydessä puhutaan myös paljon ns. siirtohinnoista. Näiltä verottajan päätöksiltä on vaikea säästyä. Tämä johtuu siitä, että Suomen verottajalla ei ole oikeutta tarkastaa ulkomaisen yhtiön kirjanpitoa tai edes tilinpäätöstä. Näin ollen jälleenmyyntihinta on pystyttävä todistamaan jollain muulla tavoin. Verottaja vertaa siirtohintaa kotimaan myyntihintoihin, joilla ei ole globaalissa kaupassa mitään tekemistä kohdemaan hintojen kanssa.

Kansainvälistyminen on aina mittava operatiivinen ratkaisu, eikä siihen pidä ryhtyä sinisilmäisesti.

Kommentit pois päältä artikkelissa Kansainvälistyminen

Kiinnostaako vienti?

Vuosituhannen vaihteessa teimme Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa useita vuosia kestävän tutkimuksen Kaakkois-Suomen puuteollisuusyritysten kiinnostuksesta vientiin. Vain muutama prosentti oli kiinnostunut ja vain muutama aloitti viennin. Pääviesti oli, että kun menee hyvin, niin menköön. Merkittävä syy tähän oli yrittäjien ikärakenne. Pienteollisuudessa omistajien ikä alkaa lähennellä eläkeikää.

Julkisuudessa ja etenkin poliittisissa piireissä yrityksiä suorastaan yllytetään aloittamaan vientitoiminta. Nämä henkilöt eivät yleensä tiedä viennistä mitään. Vienti on hyvin yrityskohtainen asia ja näin globaalina digi-aikana se on myös hyvin toimialakohtainen. Meillä on aloja, jotka toimivat hyvin verkossa, mutta myös aloja, joilla tekniikka ja kuljetuskustannukset näyttelevät suurta osaa.

Tässäkin on taas todettava, että maantieteelle emme voi mitään. Tämä johtaa siihen, että pienin kuljetusyksikkö on yksi 20 jalan merikontti. Sekin olisi saatava mahdollisimman täyteen. Tuskaa voisi hieman helpottaa Tallinnan tunneli, mutta se on vielä aika pitkässä puussa. Teollisuudella haasteena on siis riittävä tuotanto viennin aloittamiseksi.

Suomen kotimarkkina on hyvin pieni turvaamaan selustaa viennille. Peukalosääntö yleensä on, että vientiin ei saisi mennä tuotannosta yli 50 %. Jos vienti jostain syystä romahtaa, niin tämän suhteen kanssa voi vielä jotenkin elää. Pieni tuotanto rajoittaa kaiken lisäksi kohdemaiden määrää, eikä sekään ole hyvä asia.

Nokian menestyksen salaisuus oli verkostovalmistus. Muilla kilpailijoilla oli oma tuotanto, mittava henkilökunta ja kalliit rakennukset. Nokian verkosto oli joustava ja erittäin nopea. Uuden mallin prototyypin valmistus kesti n. 48 tuntia. Tähän eivät kilpailijat pystyneet. Samanlainen verkostoituminen pk-teollisuudessa voisi avata merkittäviä vientimahdollisuuksia. Verkostotoiminnassa on kuitenkin oltava aina ”veturiyritys”, joka koordinoi ja vastaa toiminnallisesta kokonaisuudesta.

Viennin aloittaminen edellyttää perusteellista selvitystä kilpailusta kohdemarkkinoilla. Ensimmäiseksi on valittava sopivia kansainvälisiä messuja, joilla on alan toimijoita. Messuilta saa hyvän käsityksen oman alan kilpailutilanteesta, tuotteista ja niiden trendeistä. Messuja on kierrettävä ainakin parina vuonna, jotta saa riittävästi tuntumaa.

Nykyisin on myös tärkeää laatia omat nettisivut. Niiden on oltava riittävän informatiivisia mielenkiinnon herättämiseksi. Pelkkä fi-pääte ei ole aina riittävä, vaan on laadittava myös sivusto kohdemaan päätteillä ja/tai .com. Nämä voidaan linkittää omalle kotisivulle, jossa on riittävä kielivalikoima eli kohdemaiden kielistä tekstiä. Nettisivut ovat kuitenkin vain digitaalinen käyntikortti, jolla potentiaaliset asiakkaat saadaan kiinnostumaan tuotteista ja palveluista. Sivuja pitää myös päivittää!

Vienti ei myöskään ala maata polkemalla. Usein siihen menee vähintään 2 – 3 vuotta. Riippuen tuotteesta, saatetaan myös tarvita paikallista agenttia tai muuta samantyyppistä paikallista asiantuntemusta. On myös otettava huomioon, että maksuajat viennissä saattavat venyä, jolloin viennin rahoitus on oma ongelmakenttänsä. Sen sijaan markka-ajasta valuuttariskit ovat pienentyneet huomattavasti. Ennen euroon liittymistä 80-luvun lopulla monet viejät joutuivat ahdinkoon, kun markkaa keinotekoisesti vahvistettiin muutamassa vuodessa yli 30 %. Sellaista määrää ei millään alalla pystytä tehostamistoimilla kuromaan umpeen.

Vientiä ei voi myöskään harjoittaa oto. Siihen on panostettava osaavaa henkilökuntaa. Pelkästään logistiikka on vaativa ja tärkeä osa viennin kokonaisuutta. Tavarat on saatava asiakkaalle mahdollisimman edullisesti ja sovittuun aikaan. Koska nykyisin käytetään kuljetuksissa paljon kontteja, niin niiden rahdit etenkin mannerten välillä vaihtelevat suuresti. Tämä johtuu mannerten välisestä kuljetusten tasapainosta. Jos esimerkiksi Kiinasta tulee Eurooppaan enemmän kontteja, kun täältä menee takaisin Kiinaan, niin rahdit ovat jopa puolta halvempia täältä Kiinaan kuin Kiinasta tänne.

Kommentit pois päältä artikkelissa Kiinnostaako vienti?

Maakuntauudistus ja verotus

Maakuntauudistuksen yhteydessä on verotuksen muutoksista kirjoitettu satoja sivuja. On keskusteltu lähinnä siitä pitäisikö maakunnille antaa verotusoikeus ja siitä, että kunnilta poistuu n. 60 % kuluista. On myös mainittu, että kunnille pitää muutoksen jälkeen asettaa verokatto. Tässä on kuitenkin vain jäävuoren huippu. Kyseessä on laajempi ja radikaalimpi verotuksen muutos kuin, mitä jostain syystä annetaan ymmärtää. Sanoja on paljon, mutta minkäänlaisia laskelmia vaikutuksista ei ole?

Kuinka uudella jopa yli puolet pienemmällä kunnallisverolla katetaan kuntien velat? Tämä on kuntien kannalta oleellinen kysymys. Kun korot ovat olleet pitkään alhaalla, kunnat ovat olleet iloisia lainanottajia. Jos ja kun korot väistämättä nousevat, vaikkeivät nyt edes euroa edeltävälle tasolle 6 – 10 % välille, niin korotukset saavat aikaan rumaa jälkeä.

Toinen ja ehkä suurempi kysymys veronmaksajien kannalta on kuntien tasaverosta siirtyminen valtion progressiiviseen veroon. Onko tämä syy salata asiaa, koska kyllä Valtiovarainministeriössä pitää olla käsitys muutoksen laajuudesta ja riskeistä. Sekä kuntaverotuksessa että valtionverotuksessa on suuri määrä erilaisia vähennyksiä, jotka väistämättä joudutaan arvioimaan uudelleen. Tiedossa on vain, että invalidivähennys poistuu kuntaverotuksesta ja eläkevähennys pienenee – mitä muuta?

Valtion tuloveron osalta ei voida mennä suoraan kiristämään progressioruuvia, koska se varmasti johtaisi tilanteeseen, jossa verovelvollisten oikeusturva menisi vessasta alas. Uudesta verotusmallista pitäisi nopeasti tehdä simulaatioita ja katsoa, miten olisi paras toimia. Toinen vielä radikaalimpi vaihtoehto olisi siirtyä vaikkapa Viron mallin mukaiseen tasaveroon myös valtion tuloveroissa.

Viron tasaveromallissa ei ole lainkaan mitään vähennyksiä, mutta on olemassa poikkeustapauksia, joissa vähennyksiä voi saada. Palkansaaja ei Virossa, kuten ei esim. Britanniassa, tee veroilmoitusta lainkaan. Verotus tapahtuu työnantajan tekemän ilmoituksen mukaan. Jos verovelvollisella on verotukseen huomautettavaa, hän voi täydentää ilmoitustaan.

Kun tarkastellaan Lahden tilannetta, niin veroäyrin pitäisi laskea 20,75 % 8,28 % tämän hetken tietojen mukaan vuodesta 2019 alkaen. Verotuksesta em. osa siirtyy siis kunnallisesta tasaverosta progressiiviseen valtion veroon. Samalla kunnallisveron poistoista poistuu kokonaan mm. invalidivähennys ja kunnallinen eläkevähennys pienenevät. Miten tämä radikaali veromuutos toteutetaan, näyttää olevan avoin kysymys. Muutos on kuitenkin suurin, jota verotuksessa on Suomessa koskaan tehty.

Lahden vuoden 2017 tilinpäätöksessä verokertymä oli ilman erittelyä n. 453 milj. Tämä varmaan sisältää myös yhteisöveron, jonka osuus vastaisuudessa myös pienenee. Veromuutos merkitsisi sitä, että Lahden verotuotto putoaisi n. 185 miljoonaan. Kuitenkin ensi vuoden talousarviossa verotuotoiksi on arvioitu 473 milj. eli pientä kasvua. Vuoden 2020 arvioitu verotuotto on 487 milj. Tämä yhtälö ei nyt jotenkin toimi. Jos kerran maakuntauudistus siirtää verotusta kunnilta valtiolle niin, miten tämä on huomioitu Lahden talousarviossa?

Tämän hetkisten tietojen mukaan yksikään Suomen kunta ei ole talousarvioissaan millään tavoin huomioinut nyt tiedossa olevaa kunnallisveron muutosta? Miksi? Miten tämä asia hoidetaan verovuoden keskellä, kun verohallinto siirtyy uuteen veromalliin?   

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Maakuntauudistus ja verotus

Soten digisotkut  

Ministeriö väittää kirkkain silmin, että Suomi on terveydenhuollon sähköisissä järjestelmissä maailman johtavia maita. Yhdessä suhteessa tämä pitää paikkansa. Suomessa on erilaisia järjestelmiä enemmän kuin missään muualla maailmassa. Kaikki alkoi siitä, kun innokkaat amatöörit päättivät, että Suomessa ei tarvita yhtenäistä koko maan kattavaa sähköistä terveydenhuollon tietojärjestelmää. Jokainen halukas hankkikoon itse omalla kustannuksellaan omansa.

Tämä johti siihen, että maassa on tuhansia keskenään toimimattomia järjestelmiä ja monilla paikkakunnilla vielä useita. Tämä on johtanut terveys- ja sosiaalipalveluissa kaaokseen ja on maksanut veronmaksajille miljardeja. Jos olisi salaliittoteorioiden kannattaja, niin voisi ajatella, että isot tietotalot lobbasivat ministeriön ammattitaidottomia virkamiehiä ja saivat tämän mittavan puhalluksen aikaiseksi.

Nyt on sitten tulossa maakuntauudistus, jonka tärkeimpänä asiana on soteuudistus. Kurjuus ei kuitenkaan näytä loppuvan tähän. Maahan jää ainakin kaksi erillistä tietojärjestelmää toinen Uudelle maalle (Apot) ja toinen muuhun Suomeen (?). Lahti on tässä suhteessa erikoisessa tilanteessa, koska Lahti tulee sähköisesti kuulumaan muuhun Suomeen, mutta on hoidollisesti suuntautunut Helsinkiin. Olen yrittänyt kysellä päättäjiltä, ovatko nämä järjestelmät yhteensopivia. Kukaan ei tunnu tietävän, eikä asia tunnu suuremmin kiinnostavan. Sitten kyllä itketään ja osoitellaan sinne tänne, kun on housuissa!

Lahden osalta asia on vielä kummallisempi, koska nyt käytössä oleva täysin susi järjestelmä (LifeCare) joudutaan muutaman vuoden kuluessa vaihtamaan taas siihen muun Suomen yhteiseen järjestelmään. Kaikki joudutaan siis aloittamaan alusta ja epävarmuus säilyy siitä, toimivatko järjestelmät ja keskustelevatko ne Uudenmaan järjestelmien kanssa.

HYKYssä laboratoriotoiminnat yhdistettiin ja sielläkin on nyt omat sotkunsa järjestelmissä. Tiedot menevät Kantaan, jos menevät ja laboratoriolähetteet suuntautuvat Lahdessa minne tahansa sattumanvaraisesti. Nyt tätäkin himmeliä ollaan liittämässä ja yhdistämässä taas isompaan kokonaisuuteen tietämättä lainkaan mitä tapahtuu digipuolella. Ovatko järjestelmät taas eri paria?

Kun Virossa ryhdyttiin kehittämään järjestelmää, joka toimii kaikkialla, niin toiminnassa oli yksi suuri ero Suomeen verrattuna. Kun sirullista henkilökorttia alettiin testata, niin netissä oli puhelinnumero ja sähköpostiosoite, joihin voi ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa. Se oli suora linkki ohjelman tarjoajalle ja koodareille. He saivat suoran palautteen käyttäjältä ja asiat saatiin korjattua nopeasti.

Suomessa on tilanne täysin toinen. Tällä tietojärjestelmien ostajat eivät tienneet, mitä halusivat. Myyjät puolestaan eivät tienneet, mitä näille tumpeloille pitäisi toimittaa. Kun esim. paikallisissa terveydenhuollon tietojärjestelmissä oli ongelmia, niin asiakkaalla ei ollut mitään tietoa, mihin ottaa yhteyttä. Olin yhteydessä terveyskeskukseen. Sieltä viesti meni jollekin asiaan vihitylle, mutta siihen perehtymättömälle sairaanhoitajalle. Kun hän sitten otti yhteyttä ja kertoi, ettei hän ymmärrä asiasta mitään, mutta hän laittaa asian järjestelmän toimittajalle. On täysin selvää, että kun asia menee näin monen mutkan kautta koodaajalle, niin viesti on varmaan matkalla muuttunut niin, että koodari ei tiedä, mitä tehdä.

Yhteiseksi nimittäjäksi ongelmiin Kela kehitti Kanta-järjestelmän. Se on yhtenäinen tietokanta, johon pääsevät niin potilaat kuin lääkäritkin. Siinäkin on ainakin yksi suuri ongelma. Kun lääkäri lähettää potilaan sairaskertomuksen ja mahdolliset laboratoriotulokset Kanta-järjestelmään, niin hän ei tiedä, menivätkö ne perille. Vain potilas tietää parin viikon odotusajan jälkeen, ovatko tiedot tulleet Omakantaan vai eivät. Tämä riippuu jälleen siitä lähettävästä tietojärjestelmästä. Kela on asian suhteen voimaton!

Poliitikot ja muut silmäätekevät toistelevat jatkuvasti, että ICT on tätä päivää. Valitettavaa on, että esimerkiksi Soteuudistuksessa tämä on toistaiseksi unohdettu. Tämä on suuri ja kallis virhe! Sähköisten järjestelmien rakentamisen on kuljettava yhtä jalkaa organisatoristen uudistusten kanssa. Pitää myös ottaa huomioon, että jos hoitohenkilökunnalta menee puolet ajasta erilaisten ohjelmien kanssa leikkimiseen, niin se on kaikki pois tehokkuudesta ja veronmaksajien pussista! Mikäli näin ei toimita, on edessä jälleen kallis ja tehoton sekamelska!

Kommentit pois päältä artikkelissa Soten digisotkut  

Onko tehokkuus demokratian tuho?

Harkimo on osittain oikeassa arvostellessaan hallitusta tehottomuudesta. Kiky sopimus on esimerkki finnin puristelusta, kun pitäisi puhkaista paise. Jo kymmeniä vuosia sitten Porter kirjoitti, että valtion tehtävä on luoda yrityksille kilpailukykyinen toimintaympäristö. Ainoastaan yrittämisen ja yritysten kautta syntyy se jakovara, jolla hyvinvointiyhteiskunta on mahdollista ylläpitää.

Demokratian piti alun perin olla yhteisten asioiden hoitamista, mutta se on muuttunut omien toveripiirien (puolue) etujen ajamiseksi. Kompromissit vesittävät päätöksen teon ja vain ja ainoastaan lisäävät kustannuksia. Tästä esimerkkejä ovat tehoton YK, tehoton EU, tehoton Suomi, tehottomat kunnat jne.

Globalisaatiossa myös valtiot joutuvat yhä enemmän kilpailemaan siitä, miten tehokkaita ne ovat. Vain tehokkuudella voidaan tarjota yrityksille riittävän kilpailukykyinen toimintaympäristö. Suomen bruttokansantuotteesta n. 60 % kierrätetään erilaisten julkisen vallan himmeleiden kautta takaisin kentälle. Tämä 60 % kerätään veroina ja erilaisina maksuina yrityksiltä ja yksityisiltä. Sen jälkeen viisaat viranomaiset päättävät sen uudelleen jaosta. Vaikutus on pääasiassa byrokraatteja työllistävä!

Tämä jako perustuu kymmeniin tuhansiin lakipykäliin, joita ei enää hallitse se kuuluisa Erkkikään. Joka päivä on julkisuudessa tietoja, että jako on mennyt vähän pieleen. Joku on kuollut kotihoidon tietämättä kotiinsa ja jäänyt sinne viikkokausiksi. Byrokratia on kohonnut toimimattomuutensa tasolle ja muuttunut tehottomuudeksi. Hallitus toisensa jälkeen on epäonnistunut rakenteiden muuttamisessa dynaamisemmiksi.

Tämä johtaa lopulta siihen, että hyvinvointivaltio romahtaa varojen puutteeseen. Veroja ei voi enää nostaa! Se keino on tullut tiensä päähän. Tehottomuus tuhoaa myös demokratian, joka ei ole pystynyt ymmärtämään globaalin maailman uusia normeja. Hyvä todiste tästä on se, että jopa EKP huutaa inflaatiota avuksi. Inflaatio on kuitenkin tulonsiirto palkansaajilta omistavalle luokalle. Omaisuuksien arvot päivittyvät aina inflaation myötä ja velkojen arvo laskee.

Suurimpia kärsijöitä ovat tavalliset palkansaajat ja eläkeläiset. Inflaation syö heidän ostovoimaansa, jota sitten vielä erikseen leikataan jättämällä inflaatiokorotukset tekemättä. Inflaatio nostaa aina myös korkotasoa, joka sekin osuu tavallisiin palkansaajiin ja asuntovelallisiin. Suomen tapauksessa se sattuu pahasti myös valtion ja kuntien talouteen, joita on rahoitettu huolettomalla velanotolla. Kun korot nousevat vaikka 5 %, niin siihen eivät sitten enää veronkorotukset riitä maakuntauudistuksen jälkeen.

Onko mitään tehtävissä hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi. ON! Kauhuskenaario on, että valtio voi sosialisoida yksityiset eläkeyhtiöt ja ottaa sieltä käyttöön 200 miljardia. Kun eläkejärjestelmä on saatettu valtion haltuun, kuten muualla EU:ssa, niin sitten onkin helppo alkaa leikata työeläkkeitä. Tämähän voidaan toteuttaa helposti kolmikantakonsensuksella ilman suurempaa huolta tulevista vaaleistakaan, kun vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Tälläkin konstilla ongelmat jäävät ja rahat loppuvat ajan myötä.

Onko mahdollista rakentaa tehokas hyvinvointiyhteiskunta – siinäpä kysymys!

Kommentit pois päältä artikkelissa Onko tehokkuus demokratian tuho?

Rakennusten pahoinvointi

Tällaista rakennusten pahoinvointia kutsutaan myös korjausvelaksi. On kuitenkin niin, että Suomessakin on jopa satoja vuosia vanhoja rakennuksia, jotka voivat hyvin. Maailmalla vanhemmissa sivistysvaltioissa tällaisia rakennuksia on lukemattomia määriä. Mistä siis rakennusten pahoinvointi johtuu? Syitä on useita.

Kun kaupungistuminen vahvistui 1960-luvun alussa, niin asuntojen kysyntä taajamissa ylitti tarjonnan. Jotta jonkinlainen tasapaino olisi saavutettu, niin perinteisistä rakentamistavoista jouduttiin pääosin luopumaan. Tilalle tuli elementtirakentaminen. Tämä uusi tekniikka edellytti kuitenkin uusien rakennusmateriaalien käyttöönottoa. Näitä uusia lämpöeristeitä ja kosteussulkuja löytyikin Euroopasta täysin erilaisista ilmasto-olosuhteista.

Näiden toimivuudesta ei Suomessa tiedetty mitään, eikä aikaa ollut tehdä vuosia kestäviä testejä. Niinpä suurteollisuus laittoi lobbarit asialle ja tuotteita otettiin surutta käyttöön ja vastuu siirtyi kuluttajille eli kunnille ja asuntojen omistajille. Elementtejä ei suojattu kuljetuksissa eikä varastoitaessa työmaille. Motto oli, että eihän mineraalivilla voi kastua, sehän on mineraalia. No nyt tiedetään paremmin!

Toinen ongelman perusta on se, että jostain kumman syystä vanhojen painovoimailmastoitujen rakennusten ilmastoinnit automatisoitiin ilman, että muutokset vaikutukset rakennusten fysiikkaan olisi otettu huomioon. Perusajatus lienee ollut, että kun ilmastointi automatisoidaan niin, että se on käytössä vain rakennusten toiminta-aikoina, syntyy säästöjä. Jos olisi kuultu muitakin asiantuntijoita kuin ilmanvaihtoasiantuntijoita, niin tilanne olisi saattanut aueta päättäjille paremmin.

Tästä todisteena on se, että hyvin harvoissa kerrostaloissa on homeongelmia. Näissä rakennuksissa ilmanvaihto toimii pääsääntöisesti 24/7. Öiseen aikaan ilmanvaihtoa voidaan pienentää, mutta sitä ei suljeta kokonaan. Tämä takaa sen, että kosteuden kulkusuunnat rakenteissa säilyvät vakioina. Julkisissa rakennuksissa kosteus sen sijaan tiivistyy välillä sinne mineraalivillan puolelle, joka ei väitteiden mukaan koskaan kastu.

Kosteuseristeitä kaipaavissa rakenteissa käytettiin hyvin pitkään eristeenä kuumabitumia. Se siveltiin lattiapintoihin ja sokkeleihin ja toimi eristeenä hyvin. Sen ongelma oli bitumin puoliintumisaika, joka olosuhteista riippuen oli 15 – 20 vuotta. Tänä aikana bitumissa olevat sideaineet haihtuivat ja bitumi mureni. Helpoimmin tämä haihtumisprosessi on nähtävissä huopakatoissa, joissa sideaineena on myös bitumipohjaisia aineita. Ongelma tässä on se, että tieto ei ole siirtynyt rakentajilta kiinteistöstä huolehtiville. Asia on tullut esille vasta, kun kellariin on alkanut tulla vettä tai rakenteisiin kosteusvaurioita.

Yksityisiä kiinteistöjä valvovat omistajat taitojensa ja halukkuutensa mukaan. Nykyisin vaaditaan jopa hoito- tai kunnostussuunnitelma. Julkisissa rakennuksissa ei ole toistaiseksi vaadittu vastaavaa ja päätökset ovat poliittisesti valittujen päättäjien tahdon varassa. Se tahto on nyt todettu hyvin kevyeksi. Jos jostain on pitänyt säästää, niin sitten on säästetty rakennusten välttämättömistä huolloista. Vaikka virkamiehet olisivatkin olleet asioista perillä, niin budjeteissa on punakynä heilunut.

Remonteillakin olisi voinut selvitä. Meitä yli 50 vuotta sitten valmistuneita rakentajia on vielä hyvissäkin voimissa, mutta meidän tarjoamamme ilmainen tieto ja apu eivät ole kelvanneet. Lahden Tilakeskuksesta ei vastata viesteihin ja kohdattaessa yleensä haistatellaan. Työmaille i ole mitään asiaa.

Nyt, kun ollaan housut kintuissa, niin on säästettävä jostain muualta. Remontit eivät ole tuottaneet tulosta, koska ei tiedetä, kuinka ja millaisista materiaaleista rakennukset on tehty. Miljoonia on kaadettu remonttien Kankkulan kaivoon ja nyt sitten joudutaan purkamaan ja rakentamaan uutta. Mutta mistä rahat? Säästetään opetuksesta. Mutta tästä ei synny tarvittavia kymmeniä miljoonia. Vaadittavat summat voisivat syntyä, jos koulutus keskeytettäisiin pariksi vuodeksi kokonaan ja henkilökunta lomautettaisiin. Sitä ei kuitenkaan laki salli. Elinkaarimalli taitaa olla ainoa tapa päästä yksityisten säästöpossulle.

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Rakennusten pahoinvointi

WP Login